PEG-luvun hyödyllisyys osakkeen arvon määrittämisessä
Knaapi, Henri (2025-05-12)
PEG-luvun hyödyllisyys osakkeen arvon määrittämisessä
(12.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051342342
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051342342
Tiivistelmä
Yksi keskeisimmistä oletuksista rahoitusteoriassa on, että sijoittajan ei ole mahdollista saavuttaa markkinoilla systemaattisesti korkeampaa tuottoa muuten kuin nostamalla sijoituksensa riskiä. Toinen keskeinen oletus on, että osakkeen hinta sisältää aina kaiken osakkeen kannalta relevantin informaation. Näin ollen markkinoilla osakkeet ovat aina oikein hinnoiteltu. Olettamuksia on kuitenkin kritisoitu laajalti empiirisesti havaittujen anomalioiden myötä. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että sijoittajan on mahdollista saavuttaa ylituottoja markkinoilla. Yksi havaituista anomalioista liittyy PEG-lukuun (Price-to-Earnings-to-Growth-luku).
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko PEG-luvun avulla mahdollista saavuttaa ylituottoja osakemarkkinoilla ja voiko sijoittaja näin ollen perustaa toimivan sijoitusstrategian PEG-luvun varaan. PEGluku lasketaan jakamalla yrityksen P/E-luku sen ennustetulla tuloskasvulla. Näin ollen PEG-luku tiivistää osakkeen arvostustason sekä tulevaisuuden tuloskasvun yhteen mittariin. Tutkimuskysymystä lähestytään tarkastelemalla PEG-luvun aikaisempia tutkimuksia. Tutkimuksessa analysoitiin useampaa PEG-luvusta tehtyä tutkimusta, jotka esittävät erilaisia näkemyksiä luvun käyttökelpoisuudesta.
Tarkasteltujen tutkimusten perusteella PEG-luvulla on havaittu olevan yhteys osakkeiden tuottoihin. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että alhaisen PEG-luvun osakkeet ovat tuottaneet historiallisesti paremmin kuin korkean PEG-luvun osakkeet. Toisaalta niissä tutkimuksissa, joissa ei ole tunnistettu suoraa yhteyttä osaketuottoihin, on havaittu analyytikoiden perustavan suosituksiaan PEG-lukuun teoreettisesti vankempien arvonmääritysmallien sijasta. Lisäksi näissä tapauksissa on todistettu PEG-luvun olevan hyödyllinen osakkeiden luokittelussa silloin, kun itse osakkeen arvostustaso on määritetty teoreettisesti vahvemmilla malleilla. Näin ollen tutkimusten perusteella PEG-luku on sijoittajalle hyödyllinen myös silloin, kun sillä ei ole havaittu yksiselitteistä yhteyttä osaketuottoihin.
Toisaalta PEG-luvun tehokkuutta tunnistaa otollisia sijoituskohteita nykyisillä markkinoilla on haastettu. PEGluvun käyttöön liittyy huomattavia rajoitteita, kuten riippuvuus yrityksen tuloskasvusta ja siitä, miten tunnusluvun hyödyntäjä lukua tulkitsee. Tarkasteltujen tutkimusten perusteella on kuitenkin selvää, että yhdistämällä PEG-luku vankempien arvonmääritysmallien kanssa sijoittajalle avautuu mahdollisuus merkittäviin ylituottoihin.
Koska tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, se ei sisällä uutta empiiristä informaatiota PEG-luvun toimivuudesta. Jotta PEG-luvun käyttökelpoisuudesta saadaan kattavampi kuva, empiirinen tutkimus on tarpeen. Yksi tulevaisuuden mahdollinen tutkimuskohde olisi PEG-luvun käyttökelpoisuus Suomen osakemarkkinoilla. Empiirisen todistusaineiston puutteesta huolimatta tutkimus tarjoaa kattavan kuvan PEGluvun käyttökelpoisuudesta.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko PEG-luvun avulla mahdollista saavuttaa ylituottoja osakemarkkinoilla ja voiko sijoittaja näin ollen perustaa toimivan sijoitusstrategian PEG-luvun varaan. PEGluku lasketaan jakamalla yrityksen P/E-luku sen ennustetulla tuloskasvulla. Näin ollen PEG-luku tiivistää osakkeen arvostustason sekä tulevaisuuden tuloskasvun yhteen mittariin. Tutkimuskysymystä lähestytään tarkastelemalla PEG-luvun aikaisempia tutkimuksia. Tutkimuksessa analysoitiin useampaa PEG-luvusta tehtyä tutkimusta, jotka esittävät erilaisia näkemyksiä luvun käyttökelpoisuudesta.
Tarkasteltujen tutkimusten perusteella PEG-luvulla on havaittu olevan yhteys osakkeiden tuottoihin. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että alhaisen PEG-luvun osakkeet ovat tuottaneet historiallisesti paremmin kuin korkean PEG-luvun osakkeet. Toisaalta niissä tutkimuksissa, joissa ei ole tunnistettu suoraa yhteyttä osaketuottoihin, on havaittu analyytikoiden perustavan suosituksiaan PEG-lukuun teoreettisesti vankempien arvonmääritysmallien sijasta. Lisäksi näissä tapauksissa on todistettu PEG-luvun olevan hyödyllinen osakkeiden luokittelussa silloin, kun itse osakkeen arvostustaso on määritetty teoreettisesti vahvemmilla malleilla. Näin ollen tutkimusten perusteella PEG-luku on sijoittajalle hyödyllinen myös silloin, kun sillä ei ole havaittu yksiselitteistä yhteyttä osaketuottoihin.
Toisaalta PEG-luvun tehokkuutta tunnistaa otollisia sijoituskohteita nykyisillä markkinoilla on haastettu. PEGluvun käyttöön liittyy huomattavia rajoitteita, kuten riippuvuus yrityksen tuloskasvusta ja siitä, miten tunnusluvun hyödyntäjä lukua tulkitsee. Tarkasteltujen tutkimusten perusteella on kuitenkin selvää, että yhdistämällä PEG-luku vankempien arvonmääritysmallien kanssa sijoittajalle avautuu mahdollisuus merkittäviin ylituottoihin.
Koska tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, se ei sisällä uutta empiiristä informaatiota PEG-luvun toimivuudesta. Jotta PEG-luvun käyttökelpoisuudesta saadaan kattavampi kuva, empiirinen tutkimus on tarpeen. Yksi tulevaisuuden mahdollinen tutkimuskohde olisi PEG-luvun käyttökelpoisuus Suomen osakemarkkinoilla. Empiirisen todistusaineiston puutteesta huolimatta tutkimus tarjoaa kattavan kuvan PEGluvun käyttökelpoisuudesta.