Kaupungistumisen vaikutus rakennettuun ympäristöön Nigeriassa : Tutkimusalueena Ikorodu, Lagosin osavaltiossa
Suoranta, Emilia (2025-05-08)
Kaupungistumisen vaikutus rakennettuun ympäristöön Nigeriassa : Tutkimusalueena Ikorodu, Lagosin osavaltiossa
(08.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051341280
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051341280
Tiivistelmä
Globaalissa etelässä tapahtuu nopeimmat ja dynaamisimmat kaupungistumisprosessit. Monet globaalin etelän kaupungit kamppailevat hallitsemattoman, suunnittelemattoman ja kestämättömän kaupungistumisen kanssa, mikä lisää niiden haavoittuvuutta, erityisesti kansallisen tason politiikka on puutteellista ja suunnitteluinstituutioiden kapasiteetti rajallinen. Näiden tekijöiden yhteisvaikutus näkyy muun muassa epävirallisten asuinalueiden leviämisenä ja slummien määrän kasvuna, mitkä puolestaan lisäävät yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja poliittista epävakautta sekä kiihdyttävät ympäristön tuhoutumista.
Lagos on Nigerian suurin kaupunkialue ja yksi maailman nopeimmin kasvavista megakaupungeista sekä pinta-alaltaan että väestöltään. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella rakennetun ympäristön muutoksia Lagosin osavaltioon kuuluvalla Ikorodun hallinnollisella alueella vuosina 2016–2024 sekä analysoida, millaisia haasteita nopea kaupungistuminen ja väestönkasvu ovat alueella muodostaneet ja millaisia keinoja niiden hallitsemiseksi on esitetty. Tutkimuksessa hyödynnetään paikkatietomenetelmiä sekä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Paikkatietoaineistona hyödynnetään kahta eri aineistoa: ESA:n tuottamia maanpeiteaineistoja vuosilta 2016 ja 2021, joiden avulla analysoidaan rakennetun ympäristön laajenemista viiden vuoden aikajaksolla, sekä World Settlements Footprint -aineistoa, jonka perusteella tarkastellaan asutusalueiden muutosta 2016 ja 2024 välillä sekä niiden nykytilannetta. Sisällönanalyysissä käytetään Lagosin osavaltion suunnittelu- ja kaupunkikehitysministeriön (2020) laatimaa Ikorodu Sub-Region Master Plan 2016–2036 –yleissuunnitelmaa. Tämän avulla selvitetään Ikorodun rakennetun ympäristön haasteet sekä tarkastellaan, millä tavalla Ikorodun rakennettua ympäristöä pyritään kehittämään Lagosin yleissuunnitelman perusteella.
Tutkimustulokset osoittivat, että Ikorodun rakennettu ympäristö oli laajentunut huomattavasti viiden vuoden aikana. Asutusalueiden laajeneminen oli taas maltillisempaa. Tutkimusalueen haasteita ilmeni kaikissa sisällönanalyysin teemoittelun pohjalta muodostetuissa luokissa. Suurimmat liittyvät kaupunkirakenteen keskeisiin osa-alueisiin, kuten asumiseen, liikenteeseen, vesihuoltoon ja peruspalveluiden saatavuuteen. Haasteet osoittavat, ettei kehitysvauhtiin ja kasvavan väestön tarpeisiin ei ole pystytty vastaamaan.
Lagosin yleissuunnitelman mukaan haasteisiin on pyritty löytämään eri keinoja ratkaistakseen ongelmia alueellaan. Yleissuunnitelma tukee tasapainoista ja hallittua kaupunkikehitystä monikeskusmallilla, joka perustuu hajautettuun kaupunkirakenteeseen. Suunnitelmassa keskitytään epävirallisten asuinalueiden kunnostamiseen, vesihuollon ja jätehuollon parantamiseen. Hallinnollisiin haasteisin pyritään vastaamaan bottom up -lähestymistavan avulla, jossa paikallisyhteisöjen, yritysten ja kansalaisjärjestöjen osallistuminen on keskeistä. Osavaltion hallituksen vastuulla on varmistaa maankäytön kehityksen johdonmukaisuus ja suunnitelman toteutuminen.
Lagos on Nigerian suurin kaupunkialue ja yksi maailman nopeimmin kasvavista megakaupungeista sekä pinta-alaltaan että väestöltään. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella rakennetun ympäristön muutoksia Lagosin osavaltioon kuuluvalla Ikorodun hallinnollisella alueella vuosina 2016–2024 sekä analysoida, millaisia haasteita nopea kaupungistuminen ja väestönkasvu ovat alueella muodostaneet ja millaisia keinoja niiden hallitsemiseksi on esitetty. Tutkimuksessa hyödynnetään paikkatietomenetelmiä sekä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Paikkatietoaineistona hyödynnetään kahta eri aineistoa: ESA:n tuottamia maanpeiteaineistoja vuosilta 2016 ja 2021, joiden avulla analysoidaan rakennetun ympäristön laajenemista viiden vuoden aikajaksolla, sekä World Settlements Footprint -aineistoa, jonka perusteella tarkastellaan asutusalueiden muutosta 2016 ja 2024 välillä sekä niiden nykytilannetta. Sisällönanalyysissä käytetään Lagosin osavaltion suunnittelu- ja kaupunkikehitysministeriön (2020) laatimaa Ikorodu Sub-Region Master Plan 2016–2036 –yleissuunnitelmaa. Tämän avulla selvitetään Ikorodun rakennetun ympäristön haasteet sekä tarkastellaan, millä tavalla Ikorodun rakennettua ympäristöä pyritään kehittämään Lagosin yleissuunnitelman perusteella.
Tutkimustulokset osoittivat, että Ikorodun rakennettu ympäristö oli laajentunut huomattavasti viiden vuoden aikana. Asutusalueiden laajeneminen oli taas maltillisempaa. Tutkimusalueen haasteita ilmeni kaikissa sisällönanalyysin teemoittelun pohjalta muodostetuissa luokissa. Suurimmat liittyvät kaupunkirakenteen keskeisiin osa-alueisiin, kuten asumiseen, liikenteeseen, vesihuoltoon ja peruspalveluiden saatavuuteen. Haasteet osoittavat, ettei kehitysvauhtiin ja kasvavan väestön tarpeisiin ei ole pystytty vastaamaan.
Lagosin yleissuunnitelman mukaan haasteisiin on pyritty löytämään eri keinoja ratkaistakseen ongelmia alueellaan. Yleissuunnitelma tukee tasapainoista ja hallittua kaupunkikehitystä monikeskusmallilla, joka perustuu hajautettuun kaupunkirakenteeseen. Suunnitelmassa keskitytään epävirallisten asuinalueiden kunnostamiseen, vesihuollon ja jätehuollon parantamiseen. Hallinnollisiin haasteisin pyritään vastaamaan bottom up -lähestymistavan avulla, jossa paikallisyhteisöjen, yritysten ja kansalaisjärjestöjen osallistuminen on keskeistä. Osavaltion hallituksen vastuulla on varmistaa maankäytön kehityksen johdonmukaisuus ja suunnitelman toteutuminen.