Höylä ja koodi - tekoäly käsityönopettajan työkaluna
Paakki, Miko; Kräkin, Oliver (2025-05-12)
Höylä ja koodi - tekoäly käsityönopettajan työkaluna
(12.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051444418
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051444418
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää käsityönopettajien näkemyksiä tekoälyn hyödyntämisestä käsityön opetuksessa suunnittelun näkökulmasta. Tavoitteena oli ymmärtää tarkemmin, miten tekoäly voi tukea opettajien työtehtäviä, millaisia käytännön sovelluksia tekoälyllä voisi olla opetuksessa, sekä millaisia käsityksiä opettajilla on tekoälyn käytön hyödyistä ja sen kohtaamista esteistä. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, johon vastasi 24 käsityönopettajaa eri puolilta Suomea. Tutkimuksen aineiston analysoinnissa hyödynnettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä, mikä mahdollisti monipuolisen tarkastelun opettajien kokemuksista ja asenteista.
Tutkimustulokset osoittavat, että opettajat näkevät tekoälyn erityisen hyödyllisenä opetuksen suunnitteluvaiheessa. Tekoälyä pidettiin arvokkaana työkaluna muun muassa oppituntien aikataulutuksessa, oppimateriaalien valmistelussa ja opetuksen sisällön ideoinnissa. Monet opettajat näkivät tekoälyn tarjoavan merkittäviä ajansäästöjä, jotka voisivat vapauttaa aikaa muille pedagogisesti tärkeille tehtäville, kuten oppilaiden henkilökohtaiselle ohjaukselle ja palautteen antamiselle. Lisäksi tekoälyn koettiin mahdollistavan opetuksen yksilöllistämisen, jolloin opetusta voitaisiin mukauttaa paremmin oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja taitotasoihin.
Vaikka tekoälyn potentiaali tunnistettiin laajalti, tutkimuksessa nousi esiin myös useita haasteita ja esteitä tekoälyn hyödyntämisessä opetuksessa. Keskeisimmät esteet liittyivät opettajien omaan tekniseen osaamiseen, ajan puutteeseen sekä epäilyihin tekoälyn tuottaman tiedon luotettavuudesta ja tarkkuudesta. Nämä esteet osoittavat tarpeen lisätä opettajien teknistä koulutusta ja ymmärrystä tekoälyn toimintaperiaatteista.
Tutkimuksen johtopäätösten mukaan tekoälyn käyttöönotolla on potentiaalia keventää opettajien työtaakkaa ja parantaa opetuksen laatua, mutta tämän potentiaalin toteutuminen edellyttää systemaattista koulutusta ja selkeitä pedagogisia linjauksia opetussuunnitelmissa.
Tutkimustulokset osoittavat, että opettajat näkevät tekoälyn erityisen hyödyllisenä opetuksen suunnitteluvaiheessa. Tekoälyä pidettiin arvokkaana työkaluna muun muassa oppituntien aikataulutuksessa, oppimateriaalien valmistelussa ja opetuksen sisällön ideoinnissa. Monet opettajat näkivät tekoälyn tarjoavan merkittäviä ajansäästöjä, jotka voisivat vapauttaa aikaa muille pedagogisesti tärkeille tehtäville, kuten oppilaiden henkilökohtaiselle ohjaukselle ja palautteen antamiselle. Lisäksi tekoälyn koettiin mahdollistavan opetuksen yksilöllistämisen, jolloin opetusta voitaisiin mukauttaa paremmin oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja taitotasoihin.
Vaikka tekoälyn potentiaali tunnistettiin laajalti, tutkimuksessa nousi esiin myös useita haasteita ja esteitä tekoälyn hyödyntämisessä opetuksessa. Keskeisimmät esteet liittyivät opettajien omaan tekniseen osaamiseen, ajan puutteeseen sekä epäilyihin tekoälyn tuottaman tiedon luotettavuudesta ja tarkkuudesta. Nämä esteet osoittavat tarpeen lisätä opettajien teknistä koulutusta ja ymmärrystä tekoälyn toimintaperiaatteista.
Tutkimuksen johtopäätösten mukaan tekoälyn käyttöönotolla on potentiaalia keventää opettajien työtaakkaa ja parantaa opetuksen laatua, mutta tämän potentiaalin toteutuminen edellyttää systemaattista koulutusta ja selkeitä pedagogisia linjauksia opetussuunnitelmissa.