Suomen kehitysyhteistyön muutokset vuosina 2011–2024
Sosala, Kristian (2025-05-13)
Suomen kehitysyhteistyön muutokset vuosina 2011–2024
(13.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051545022
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051545022
Tiivistelmä
Kehitysyhteistyö on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja sen tavoitteet, sisällöt ja rahoitusmuodot vaihtelevat hallituskausittain. Kehitysyhteistyön avulla pyritään vähentämään köyhyyttä, edistämään ihmisoikeuksia ja tukemaan kestävää kehitystä vähemmän kehittyneissä valtioissa. Tässä tutkielmassa tarkastelen, miten Suomen kehitysyhteistyön painopisteet, rahoitus ja maantieteellinen kohdentuminen ovat muuttuneet vuosien 2011–2024 välillä, jolloin vallassa on ollut erilaisia hallituksia, joilla on ollut vaihtelevia arvopohjia ja strategisia tavoitteita.
Tutkimusaineistona käytän neljää valtioneuvoston kehityspoliittista selontekoa (2014, 2016, 2021 ja 2024) sekä ulkoministeriön julkaisemaa tilastollista aineistoa kehitysyhteistyön rahoituksesta ja maksatuksista. Aineiston pohjalta toteutin laadullisen sisällönanalyysin, jossa analysoin selonteot teemoittain ja keskenään vertaillen. Painopistealueita, kuten koulutus, sukupuolten tasa-arvo, ilmastotoimet ja naisten ja tyttöjen oikeudet, tarkastelin suhteessa kunkin hallituksen linjauksiin. Tilastollinen aineisto tuki laadullista analyysiä tarjoamalla tietoa rahoituksen suuntaamisesta ja määrällisistä muutoksista.
Tulokset osoittivat, että kehitysyhteistyön painopisteet ovat siirtyneet vuosien varrella inhimilliseen kehitykseen keskittyneestä avusta kohti taloudellisia ja geopoliittisia tavoitteita painottavaa yhteistyötä. Esimerkiksi vuoden 2024 selonteossa kehitysyhteistyö nähdään osana strategista vaikuttamista ja viennin edistämistä. Rahoitusmuodot ovat monipuolistuneet, ja perinteisestä lahjamuotoisesta avusta on siirrytty sijoitusmuotoiseen tukeen ja yksityissektorin vahvempaan rooliin. Maantieteellisesti apu on kohdistunut edelleen vahvasti Afrikkaan, mutta poliittiset painotukset, kuten Ukrainan jälleenrakennus, ovat saaneet lisää tilaa.
Tutkielmani johtopäätöksenä voidaan todeta, että kehityspolitiikka on Suomessa vahvasti politisoitunutta ja altista hallituskohtaisten linjausten muutoksille. Tämä heikentää politiikan pitkäjänteisyyttä ja voi horjuttaa kumppanimaiden luottamusta. Kehitysyhteistyön vaikuttavuuden kannalta olisi tärkeää varmistaa strateginen johdonmukaisuus yli hallituskausien.
Tutkimusaineistona käytän neljää valtioneuvoston kehityspoliittista selontekoa (2014, 2016, 2021 ja 2024) sekä ulkoministeriön julkaisemaa tilastollista aineistoa kehitysyhteistyön rahoituksesta ja maksatuksista. Aineiston pohjalta toteutin laadullisen sisällönanalyysin, jossa analysoin selonteot teemoittain ja keskenään vertaillen. Painopistealueita, kuten koulutus, sukupuolten tasa-arvo, ilmastotoimet ja naisten ja tyttöjen oikeudet, tarkastelin suhteessa kunkin hallituksen linjauksiin. Tilastollinen aineisto tuki laadullista analyysiä tarjoamalla tietoa rahoituksen suuntaamisesta ja määrällisistä muutoksista.
Tulokset osoittivat, että kehitysyhteistyön painopisteet ovat siirtyneet vuosien varrella inhimilliseen kehitykseen keskittyneestä avusta kohti taloudellisia ja geopoliittisia tavoitteita painottavaa yhteistyötä. Esimerkiksi vuoden 2024 selonteossa kehitysyhteistyö nähdään osana strategista vaikuttamista ja viennin edistämistä. Rahoitusmuodot ovat monipuolistuneet, ja perinteisestä lahjamuotoisesta avusta on siirrytty sijoitusmuotoiseen tukeen ja yksityissektorin vahvempaan rooliin. Maantieteellisesti apu on kohdistunut edelleen vahvasti Afrikkaan, mutta poliittiset painotukset, kuten Ukrainan jälleenrakennus, ovat saaneet lisää tilaa.
Tutkielmani johtopäätöksenä voidaan todeta, että kehityspolitiikka on Suomessa vahvasti politisoitunutta ja altista hallituskohtaisten linjausten muutoksille. Tämä heikentää politiikan pitkäjänteisyyttä ja voi horjuttaa kumppanimaiden luottamusta. Kehitysyhteistyön vaikuttavuuden kannalta olisi tärkeää varmistaa strateginen johdonmukaisuus yli hallituskausien.