”MISTÄ MUUSTA voi kirjoittaa kuin rakkaudesta tai kuolemasta?” : Vinot tytöt ja kuolema teoksissa Den amerikanska flickan, valoa valoa valoa ja Lux
Nyyssölä, Sara (2025-05-19)
”MISTÄ MUUSTA voi kirjoittaa kuin rakkaudesta tai kuolemasta?” : Vinot tytöt ja kuolema teoksissa Den amerikanska flickan, valoa valoa valoa ja Lux
Nyyssölä, Sara
(19.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052150102
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052150102
Tiivistelmä
Tässä kotimaisen kirjallisuuden pro gradu -tutkielmassani tarkastelen vinoja tyttöjä ja kuolemaa Monika Fagerholmin romaanissa Den amerikanska flickan (2004), Vilja-Tuulia Huotarisen nuortenromaanissa valoa valoa valoa (2011) ja Karla Malmin esikoisromaanissa Lux (2022). Vinoudesta muodostuu tutkielmani tärkein käsite, ja se kytkeytyy yhteen niin henkilöhahmojen, tyttöyden tekemisen eli sukupuolen performatiivisuuden, kuoleman ja tyttöjen omien tilojen kuin teosten muodonkin kanssa. Tarkastelen tutkielmassa muun muassa sitä, millaisia vinot tytöt ovat, miten vinoutta tehdään, missä sitä tehdään ja miten se limittyy yhteen kuoleman kanssa.
Vinojen tyttöjen käsite tulee ruotsalaiselta kirjallisuudentutkijalta Maria Margareta Österholmilta. Vinot tytöt ovat eriskummallisia, sopeutumattomia ja outoja tyttöjä. Vino (ruots. skev) on eräänlainen muunnelma sanasta queer. Käsitteet eroavat kuitenkin siinä, ettei vinouteen välttämättä liity seksuaalisuutta tai halua, vaan se yhtyy queerin alkuperäiseen merkitykseen jonakin outona ja erilaisena. Vinouteen liittyy myös vahvasti käsite gurleskista, joka yhdistää (liioitellun) feminiinisyyden, burleskin, söpöyden ja groteskin. Sekä gurleski että vinot tytöt ovat käsitteinä vielä varsin uusia kirjallisuudentutkimuksessa. Hyödynnän tutkielmassani myös muun muassa Judith Butlerin ajatuksia sukupuolen performatiivisuudesta sekä Elisabeth Bronfenin ajatuksia naiseuden ja toiseuden kytköksistä kuolemaan.
Tulen tutkielmassa siihen tulokseen, että vinous on varsin laaja-alainen kategoria. Vinot tytöt eivät ole mikään homogeeninen ryhmä, vaan eroavat toisistaan useilla eri tavoilla. Vinoa tyttöyttä tehdään teoksissa performanssin ja performatiivisuuden avulla, jotka kytkeytyvät vahvasti yhteen. Vinous yhdistyy kuolemaan muun muassa ulkopuolisuuden ja toiseuden kautta. Ehdotan, että tutkimani teokset tarkoituksella liiallistavat kuolemaa näyttääkseen, kuinka kuollut nainen on muuttunut länsimaisessa kulttuurissa niin tavalliseksi kuvaksi, ettemme enää näe sitä. Tutkimani teokset näin uudelleenkirjoittavat ja purkavat kuolleeseen naiseen liittyviä stereotypioita. Vinot tilat toimivat tytöille paikkoina, joissa he pääsevät kokeilemaan itseään, mutta jotka myös rajoittavat tyttöjä. Kun he päästävät irti vinosta tilastaan, on heillä mahdollisuus kasvaa aikuisiksi. Vinous ei lopu aikuisuuteen, vaan vinoista tytöistä voi myös kasvaa vinoja naisia.
Vinojen tyttöjen käsite tulee ruotsalaiselta kirjallisuudentutkijalta Maria Margareta Österholmilta. Vinot tytöt ovat eriskummallisia, sopeutumattomia ja outoja tyttöjä. Vino (ruots. skev) on eräänlainen muunnelma sanasta queer. Käsitteet eroavat kuitenkin siinä, ettei vinouteen välttämättä liity seksuaalisuutta tai halua, vaan se yhtyy queerin alkuperäiseen merkitykseen jonakin outona ja erilaisena. Vinouteen liittyy myös vahvasti käsite gurleskista, joka yhdistää (liioitellun) feminiinisyyden, burleskin, söpöyden ja groteskin. Sekä gurleski että vinot tytöt ovat käsitteinä vielä varsin uusia kirjallisuudentutkimuksessa. Hyödynnän tutkielmassani myös muun muassa Judith Butlerin ajatuksia sukupuolen performatiivisuudesta sekä Elisabeth Bronfenin ajatuksia naiseuden ja toiseuden kytköksistä kuolemaan.
Tulen tutkielmassa siihen tulokseen, että vinous on varsin laaja-alainen kategoria. Vinot tytöt eivät ole mikään homogeeninen ryhmä, vaan eroavat toisistaan useilla eri tavoilla. Vinoa tyttöyttä tehdään teoksissa performanssin ja performatiivisuuden avulla, jotka kytkeytyvät vahvasti yhteen. Vinous yhdistyy kuolemaan muun muassa ulkopuolisuuden ja toiseuden kautta. Ehdotan, että tutkimani teokset tarkoituksella liiallistavat kuolemaa näyttääkseen, kuinka kuollut nainen on muuttunut länsimaisessa kulttuurissa niin tavalliseksi kuvaksi, ettemme enää näe sitä. Tutkimani teokset näin uudelleenkirjoittavat ja purkavat kuolleeseen naiseen liittyviä stereotypioita. Vinot tilat toimivat tytöille paikkoina, joissa he pääsevät kokeilemaan itseään, mutta jotka myös rajoittavat tyttöjä. Kun he päästävät irti vinosta tilastaan, on heillä mahdollisuus kasvaa aikuisiksi. Vinous ei lopu aikuisuuteen, vaan vinoista tytöistä voi myös kasvaa vinoja naisia.
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineisto, joilla on samankaltaisia nimekkeitä, tekijöitä tai asiasanoja.
-
Vatajankosken mekaanikko Päiviö ryhtyi tehdasmaisesti valmistamaan lankaa pitkin kulkevaa valoa eli : VOIMAA VATAJANKOSKEN SÄHKÖTEHTAASTA 1920–1940 -luvuilla
Uusikallio, Irja (09.04.2019)Tutkimukseni kohdistuu Honkajoen Vatajan kylään ja siellä sijaitsevan Vatajankosken Sähkö Oy:n voimalaitoksen rakentamiseen, toimintaan ja sähkön tuotantoon liittyviin asioihin 1920–1940-luvuilla. Tutkin sähkön käyttöön ...avoin -
Valoa kohti
Häkkinen Kaisa -
Sähköä, ruokaa, valoa ja voimaa : Raumalaisten 6. luokan oppilaiden energiaymmärrystä ja käsityksiä energiasta
Hiitti, Martti (11.04.2022)Tutkimuksessa selvitettiin raumalaisten 6. luokan oppilaiden (N = 76) energiaan liittyviä tietoja, asenteita sekä arvoja ja energiaan liittyvää käyttäytymistä sekä näillä osa-alueilla esiintyviä mahdollisia sukupuolieroja. ...avoin