Pelko johtamisen välineenä ja sen yhteys organisaation tunneilmastoon
Peltokumpu, Jenna (2025-05-19)
Pelko johtamisen välineenä ja sen yhteys organisaation tunneilmastoon
Peltokumpu, Jenna
(19.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052149565
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052149565
Tiivistelmä
Tunteet ovat erottamaton osa ihmisten välistä vuorovaikutusta, minkä takia ne myös kietoutuvat tiiviisti osaksi
työelämää. Tunteet vaikuttavat vahvasti siihen, millaisina koemme työyhteisön ja siellä olevat ihmissuhteet.
Työpaikalla esihenkilöiden johtamistavat voivat herättää monenlaisia tunteita, kuten luottamusta, arvostusta,
epävarmuutta, tai jopa pelkoa. Negatiiviset tunteet, kuten ahdistus, epäluottamus ja pelko voivat syntyä
tilanteissa, joissa johtaminen koetaan epäoikeudenmukaiseksi, kontrolloivaksi tai uhkaavaksi.
Johtaminen ei ole pelkästään päätöksentekoa ja resurssinhallintaa, vaan ennen kaikkea ihmisten kohtaamista
ja yhteisen suunnan näyttämistä. Esihenkilön tapa johtaa ei siis vaikuta pelkästään työn tehokkuuteen tai
tavoitteiden saavuttamiseen, vaan myös siihen, millaisia tunteita työyhteisössä syntyy ja minkä tyyppinen
tunneilmasto organisaatioon muovautuu.
Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella pelkoa johtamisen välineenä ja sen yhteyttä organisaation
tunneilmastoon. Tutkimusmenetelmänä on kirjallisuuskatsaus, eli tutkielma kokoaa yhteen tieteellistä
kirjallisuutta. Tutkielman aihe rajautuu tarkastelemaan pelon tunteen tuottamaa tunneilmastoa keskittyen
etenkin johtamisen rooliin sen muodostumisessa. Organisaation tunneilmasto voidaan ymmärtää sosiaalisesti
konstruoituvana, jolloin sen muodostavat kollektiiviset tunteet ja työyhteisön jäsenten jaetut käsitykset
työpaikalla esiintyvistä tunteista. Pelolla johtaminen voidaan taas määritellä esihenkilön johtamistyylinä, jossa
hyödynnetään esimerkiksi uhkailua, huutamista, aggressiivista käytöstä sekä mustamaalaamista. Toiminta voi
olla joko tiedostettua tai tiedostamatonta, ja sen seurauksena herää pelkoreaktio muissa työntekijöissä.
Tutkielman johtopäätösten perusteella työyhteisössä kollektiivisesti esiintyvä pelko voi saada aikaan
epävarmaa, jännittynyttä ja sulkeutunutta tunneilmastoa. Pelon tunteen esiintyminen yksinään ei riitä
muodostamaan tämän kaltaista tunneilmastoa, vaan sen tulee toistua useimmissa työyhteisön
vuorovaikutussuhteissa. Johtamisen rooli on tunneilmaston muodostumisessa hyvin keskeinen, sillä
esihenkilöt voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa vahvasti siihen, millaisia tunteita työpaikalla ilmaistaan ja
millä tavoin. Johtamisen rooli on hyvin keskeinen myös siitä syystä, että pelko rakentuu usein hierarkkisissa
suhteissa. Näin ollen auktoriteettiasemassa olevien esihenkilöiden ja heidän alaistensa vuorovaikutussuhteet
ja niissä esiintyvä pelko ovat merkittäviä tekijöitä pelon sävyttämän tunneilmaston muodostumisessa.
työelämää. Tunteet vaikuttavat vahvasti siihen, millaisina koemme työyhteisön ja siellä olevat ihmissuhteet.
Työpaikalla esihenkilöiden johtamistavat voivat herättää monenlaisia tunteita, kuten luottamusta, arvostusta,
epävarmuutta, tai jopa pelkoa. Negatiiviset tunteet, kuten ahdistus, epäluottamus ja pelko voivat syntyä
tilanteissa, joissa johtaminen koetaan epäoikeudenmukaiseksi, kontrolloivaksi tai uhkaavaksi.
Johtaminen ei ole pelkästään päätöksentekoa ja resurssinhallintaa, vaan ennen kaikkea ihmisten kohtaamista
ja yhteisen suunnan näyttämistä. Esihenkilön tapa johtaa ei siis vaikuta pelkästään työn tehokkuuteen tai
tavoitteiden saavuttamiseen, vaan myös siihen, millaisia tunteita työyhteisössä syntyy ja minkä tyyppinen
tunneilmasto organisaatioon muovautuu.
Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella pelkoa johtamisen välineenä ja sen yhteyttä organisaation
tunneilmastoon. Tutkimusmenetelmänä on kirjallisuuskatsaus, eli tutkielma kokoaa yhteen tieteellistä
kirjallisuutta. Tutkielman aihe rajautuu tarkastelemaan pelon tunteen tuottamaa tunneilmastoa keskittyen
etenkin johtamisen rooliin sen muodostumisessa. Organisaation tunneilmasto voidaan ymmärtää sosiaalisesti
konstruoituvana, jolloin sen muodostavat kollektiiviset tunteet ja työyhteisön jäsenten jaetut käsitykset
työpaikalla esiintyvistä tunteista. Pelolla johtaminen voidaan taas määritellä esihenkilön johtamistyylinä, jossa
hyödynnetään esimerkiksi uhkailua, huutamista, aggressiivista käytöstä sekä mustamaalaamista. Toiminta voi
olla joko tiedostettua tai tiedostamatonta, ja sen seurauksena herää pelkoreaktio muissa työntekijöissä.
Tutkielman johtopäätösten perusteella työyhteisössä kollektiivisesti esiintyvä pelko voi saada aikaan
epävarmaa, jännittynyttä ja sulkeutunutta tunneilmastoa. Pelon tunteen esiintyminen yksinään ei riitä
muodostamaan tämän kaltaista tunneilmastoa, vaan sen tulee toistua useimmissa työyhteisön
vuorovaikutussuhteissa. Johtamisen rooli on tunneilmaston muodostumisessa hyvin keskeinen, sillä
esihenkilöt voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa vahvasti siihen, millaisia tunteita työpaikalla ilmaistaan ja
millä tavoin. Johtamisen rooli on hyvin keskeinen myös siitä syystä, että pelko rakentuu usein hierarkkisissa
suhteissa. Näin ollen auktoriteettiasemassa olevien esihenkilöiden ja heidän alaistensa vuorovaikutussuhteet
ja niissä esiintyvä pelko ovat merkittäviä tekijöitä pelon sävyttämän tunneilmaston muodostumisessa.