Kultananopartikkeleiden toksisuus
Pihlaja, Janette (2025-05-19)
Kultananopartikkeleiden toksisuus
Pihlaja, Janette
(19.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052149327
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052149327
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa käsitellään kultananopartikkelien toksisuutta ja esitellään kultananopartikkeleiden ominaisuuksia ja valmistusmenetelmiä. Tutkielmassa esitellään yleisimmät toksisuustutkimukset in vitro ja in vivo -menetelmät, sekä niiden avulla yleisesti tunnetut partikkeleiden toksisuusvaikutukset. Tutkielman tarkoitus on vastata kysymyksiin: mitä on kultananopartikkeleiden toksisuus, miten se ilmenee, miten toksisuutta tutkitaan ja mitkä kultananopartikkeleiden ominaisuudet erityisesti vaikuttavat toksisuuteen sekä millä tavoilla toksisuutta voidaan vähentää tai hallita.
Kultananopartikkeleiden koolla ja pinnan ominaisuuksilla on havaittu olevan vaikutusta niiden aiheuttamaan toksisuuteen soluissa ja koko elimistössä. Kultananopartikkeleiden kertyminen elimiin on yksi yleisimmistä toksisuuden piirteistä. Soluun päässyt kultananopartikkeli voi aiheuttaa laajaa tuhoa solussa ja muokata solun geeniperimää. Toksisuuden vähentämiseksi kultananopartikkeleiden ominaisuudet on tunnettava tarkasti, jotta toksisuustekijöihin voidaan vaikuttaa. Toksisuuteen voidaan vaikuttaa esimerkiksi hallitsemalla partikkelin pintavarausta, jotta partikkelin pääsy soluun voidaan estää. Toksisuuteen voidaan vaikuttaa muun muassa pinnoittamalla partikkeli polymeerillä, jolloin partikkelin päästyä elimistöön se reagoisi mahdollisimman vähän ei-toivottujen aineiden kanssa.
Kultananopartikkeleita voidaan kuitenkin hyödyntää monella tavalla eri sovelluksissa, esimerkiksi lääketieteessä lääkeaineen kuljettajina. Syöpälääkkeiden kohdentaminen syöpäsoluihin tai -kasvaimiin on kiinnostava tutkimuksen kohde, jonka vuoksi toksisuustekijät on tiedostettava, jotta partikkeleita voidaan käyttää ihmiskehossa. Kultananopartikkeleiden aiheuttaman toksisuuden vähentäminen ja partikkeleiden testaaminen ihmiskehossa vaatii vielä paljon tutkimusta ja resursseja.
Kultananopartikkeleiden koolla ja pinnan ominaisuuksilla on havaittu olevan vaikutusta niiden aiheuttamaan toksisuuteen soluissa ja koko elimistössä. Kultananopartikkeleiden kertyminen elimiin on yksi yleisimmistä toksisuuden piirteistä. Soluun päässyt kultananopartikkeli voi aiheuttaa laajaa tuhoa solussa ja muokata solun geeniperimää. Toksisuuden vähentämiseksi kultananopartikkeleiden ominaisuudet on tunnettava tarkasti, jotta toksisuustekijöihin voidaan vaikuttaa. Toksisuuteen voidaan vaikuttaa esimerkiksi hallitsemalla partikkelin pintavarausta, jotta partikkelin pääsy soluun voidaan estää. Toksisuuteen voidaan vaikuttaa muun muassa pinnoittamalla partikkeli polymeerillä, jolloin partikkelin päästyä elimistöön se reagoisi mahdollisimman vähän ei-toivottujen aineiden kanssa.
Kultananopartikkeleita voidaan kuitenkin hyödyntää monella tavalla eri sovelluksissa, esimerkiksi lääketieteessä lääkeaineen kuljettajina. Syöpälääkkeiden kohdentaminen syöpäsoluihin tai -kasvaimiin on kiinnostava tutkimuksen kohde, jonka vuoksi toksisuustekijät on tiedostettava, jotta partikkeleita voidaan käyttää ihmiskehossa. Kultananopartikkeleiden aiheuttaman toksisuuden vähentäminen ja partikkeleiden testaaminen ihmiskehossa vaatii vielä paljon tutkimusta ja resursseja.