EU-tavarakaupan arvonlisäverotus: kohti lopullista arvonlisäverojärjestelmää?
Nordlund, Emmi (2025-05-20)
EU-tavarakaupan arvonlisäverotus: kohti lopullista arvonlisäverojärjestelmää?
(20.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052150168
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052150168
Tiivistelmä
EU-tavarakaupan arvonlisäverotus on ollut viime vuosina suurien muutosten keskellä. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä on ollut käytössä jo yli 30 vuotta, vaikka alun perin myös väliaikaisena järjestelmänä tunnetun järjestelmän oli tarkoitus olla voimassa vain muutaman vuoden ajan. Matka kohti EU:n lopullista ja yhtenäistä arvonlisäverojärjestelmää on ollut hidas, mutta seuraavien vuosien aikana on odotettavissa merkittäviä järjestelmäuudistuksia, jotka koskettavat jokaista EU:n jäsenvaltiota ja niissä sijaitsevia elinkeinonharjoittajia ja muita oikeushenkilöitä. Suomen arvonlisäverojärjestelmää on muutettu EU-jäsenyyden myötä yhtenäisen arvonlisäverojärjestelmän mukaiseksi. Liikevaihtoverotus vaihtui arvonlisäverotukseen kesäkuussa 1994, kun Suomen arvonlisäverolaki astui voimaan. Lakia uudistettiin vuonna 1995, kun Suomesta tuli Euroopan unionin jäsenvaltio.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan EU-tavarakaupan arvonlisäverotukseen liittyvää sääntelytaustaa, nykyisen arvonlisäverojärjestelmän rakenteellisia puutteita sekä EU:n väliaikaisen järjestelmän kehityskulkua kohti lopullista arvonlisäverojärjestelmää. Tutkielman rajauksen ulkopuolelle on jätetty EU:n rajat ylittävä kaupankäynti sekä EU-palvelukauppa, joskin palvelukauppaa sivutaan alustatalouden arvonlisäverotusta käsiteltäessä. Tutkielmassa selvitetään, mitä rakenteellisia puutteita EU:n väliaikaiseen arvonlisäverojärjestelmään liittyy ja miten niitä voidaan korjata. Tutkielmassa tarkastellaan arvonlisäverojärjestelmäuudistusta ja sitä, kuinka se vaikuttaa EU-tavarakaupan arvonlisäverotukseen. Lisäksi tutkielmassa esitellään Euroopan komission VAT in the Digital Age -hanke ja sen sisältämät muutokset. Tutkimusmetodina käytetään veropoliittista tutkimusta.
Nykyinen järjestelmä on altis arvonlisäveropetoksille ja tiedonvaihto jäsenvaltioiden verohallintojen välillä on liian hidasta eikä sovi nykyiseen maailmaan, jossa digitalisaation vaikutus näkyy kansainvälisessä liiketoiminnassa enenevissä määrin erityisesti alustatalouden toimijoiden määrän kasvaessa sekä kaupankäynnin siirtyessä lähes kokonaan verkkoon. Vuonna 1993 voimaan tullutta väliaikaista järjestelmää ei ole pystytty kehittämään vuosien saatossa vastaamaan nykymaailman tarpeita, joten merkittävä järjestelmäuudistus ja EU-tavarakaupan arvonlisäverotuksen harmonisointi jäsenvaltioissa on tarpeellista.
Euroopan komission VAT in the Digital Age -hanke on ajanut EU:n arvonlisäverojärjestelmän yhtenäistämistä eteenpäin tavoitteenaan harmonisoida arvonlisäverotusta jäsenvaltioissa ja tehostaa valvontamekanismien toimintaa. Digitaalisten raportointivaatimusten, arvonlisäverorekisteröintien vähentämisen ja alustatalouden arvonlisäverotuksen sääntelyn selkeyttämisen avulla pyritään pienentämään EU:n arvonlisäverovajetta ja minimoimaan arvonlisäveropetoksista johtuvia verotulonmenetyksiä. Arvonlisäverovajetta tarkasteltaessa selviää, että kansallisia digitaalisia raportointivaatimuksia implementoineet jäsenvaltiot ovat pystyneet pienentämään arvonlisäverovajettaan, mikä puoltaa yhdenmukaisten digitaalisten raportointivaatimusten käyttöön ottamista kaikissa jäsenvaltioissa.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan EU-tavarakaupan arvonlisäverotukseen liittyvää sääntelytaustaa, nykyisen arvonlisäverojärjestelmän rakenteellisia puutteita sekä EU:n väliaikaisen järjestelmän kehityskulkua kohti lopullista arvonlisäverojärjestelmää. Tutkielman rajauksen ulkopuolelle on jätetty EU:n rajat ylittävä kaupankäynti sekä EU-palvelukauppa, joskin palvelukauppaa sivutaan alustatalouden arvonlisäverotusta käsiteltäessä. Tutkielmassa selvitetään, mitä rakenteellisia puutteita EU:n väliaikaiseen arvonlisäverojärjestelmään liittyy ja miten niitä voidaan korjata. Tutkielmassa tarkastellaan arvonlisäverojärjestelmäuudistusta ja sitä, kuinka se vaikuttaa EU-tavarakaupan arvonlisäverotukseen. Lisäksi tutkielmassa esitellään Euroopan komission VAT in the Digital Age -hanke ja sen sisältämät muutokset. Tutkimusmetodina käytetään veropoliittista tutkimusta.
Nykyinen järjestelmä on altis arvonlisäveropetoksille ja tiedonvaihto jäsenvaltioiden verohallintojen välillä on liian hidasta eikä sovi nykyiseen maailmaan, jossa digitalisaation vaikutus näkyy kansainvälisessä liiketoiminnassa enenevissä määrin erityisesti alustatalouden toimijoiden määrän kasvaessa sekä kaupankäynnin siirtyessä lähes kokonaan verkkoon. Vuonna 1993 voimaan tullutta väliaikaista järjestelmää ei ole pystytty kehittämään vuosien saatossa vastaamaan nykymaailman tarpeita, joten merkittävä järjestelmäuudistus ja EU-tavarakaupan arvonlisäverotuksen harmonisointi jäsenvaltioissa on tarpeellista.
Euroopan komission VAT in the Digital Age -hanke on ajanut EU:n arvonlisäverojärjestelmän yhtenäistämistä eteenpäin tavoitteenaan harmonisoida arvonlisäverotusta jäsenvaltioissa ja tehostaa valvontamekanismien toimintaa. Digitaalisten raportointivaatimusten, arvonlisäverorekisteröintien vähentämisen ja alustatalouden arvonlisäverotuksen sääntelyn selkeyttämisen avulla pyritään pienentämään EU:n arvonlisäverovajetta ja minimoimaan arvonlisäveropetoksista johtuvia verotulonmenetyksiä. Arvonlisäverovajetta tarkasteltaessa selviää, että kansallisia digitaalisia raportointivaatimuksia implementoineet jäsenvaltiot ovat pystyneet pienentämään arvonlisäverovajettaan, mikä puoltaa yhdenmukaisten digitaalisten raportointivaatimusten käyttöön ottamista kaikissa jäsenvaltioissa.