Turun ympäryskuntien sudet : reviirien ja susihavaintojen vertailu alueen väestöntiheyteen sekä puuston latvuspeittävyyteen

Abstract

Susi on Suomen yksi neljästä suurpedosta. 2000-luvulla susien määrä on lisääntynyt voimakkaasti Lounais-Suomessa, jonka alueella sijaitsee suuri määrä koko Suomen susista ja susireviireistä. Sudet voivat elää monenlaisissa elinympäristöissä, mutta usein ne sijoittavat pesäpaikkansa elinalueensa metsiin. Laji on palannut Euroopassa ja myös Suomessa monille vanhoille elinalueilleen lähelle kaupunkeja ja ihmisiä, mikä aiheuttaa tilanteen, missä susi ja ihmiset elävät lähekkäin samalla alueella. Susi on voimakkaita tunteita aiheuttava eläin ja osa ihmisistä haluaa suojella lajia voimakkaasti, kun taas osa suorastaan vihaa susia ja haluavat lisätä sen metsästystä Suomessa. Tämä vastakkainasettelu konkretisoituu kiihkeinä petokeskusteluina, joissa ihmiset esittävät omia näkemyksiään. Susista uutisoidaan säännöllisesti eri tiedotusvälineissä, mikä kertoo aiheen ajankohtaisuudesta Suomessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia Turun lähialueiden susipopulaatioita. Tarkastelen työssäni, miten puuston latvuspeittävyys ja väestöntiheys sekä väestön jakautuminen vaikuttavat Turun ympäryskuntien susireviirien muodostumiseen ja susihavaintojen esiintymiseen. Turun lähiympäristöstä on 2000-luvun aikana tullut Suomen susien ydinaluetta, mistä kertoo lukuisten eri reviirien sijoittuminen Turun kaupungin ympärille. Myös susihavaintojen määrä tällä alueella on suuri. Turun ympäryskunnat muodostavat mielenkiintoisen tutkimusalueen, sillä monin paikoin väestöntiheys on runsasta, mikä muodostaa väistämättä kohtaamisia ja vuorovaikutusta susien ja ihmisten välillä. Lisäksi alueen väestön määrä ja puuston latvuspeittävyys vaihtelevat kunnittain ja susireviireittäin suuresti, jolloin on mahdollista tehdä vertailua eri kohteiden välillä. Tutkin aihetta päällekkäisanalyysin avulla muodostamalla erilaisia karttavisualisointeja liittyen susireviireihin, susihavaintoihin, väestöön ja puuston latvuspeittävyyteen. Aineistoina käytin ladattavia kartta-aineistoja, uutisartikkeleita sekä kansainvälistä kirjallisuutta. Tarkastelen myös lyhyesti teemaan liittyvää uutisointia ja vilkasta petokeskustelua, jota käydään aktiivisesti internetissä. Susikeskustelu on tärkeä osa tutkielmani aihetta ja se vaikuttaa merkittävällä tavalla ihmisten susiasenteisiin, susipolitiikkaan ja ihmisten mielikuviin sekä suhtautumiseen petoihin Suomessa, missä susiyksilöiden määrä lisääntyy nopealla tahdilla lähellä suuria kaupunkeja. Tulokset osoittivat, että susireviirit sijaitsevat aivan Turun kaupungin lähialueilla ja ulottuvat jopa erittäin tiheästi asutetuille alueille. Reviirit eivät pidä sisällään aivan Turun kaupungin tiheimmin rakennettuja keskusta-alueita eikä ympäryskuntien väestöltään suurimpia keskusta-alueita. Tutkimusalueen väestöntiheys ja puuston latvuspeittävyys eroavat suuresti alueittain ja reviirit kattavat sekä tiheästi ja harvaan asuttuja alueita että korkean ja matalan puuston latvuspeittävyyden alueita. Susihavaintojen määrä Turun ympäryskunnissa 10 km x 10 km ruuduissa vaihtelee yksittäisistä havainnoista koko vuoden aikana aina satoihin havaintoihin asti. Tähän vaikuttavat monenlaiset asiat, kuten esimerkiksi kohteen väestön määrä ja maankäyttö. Vähiten havaintoja tehtiin Auran ja Kaarinan kuntien alueella, kun taas Turun länsipuolella harvemmin asutuilla alueilla susihavaintoja oli runsaammin. Korkeimmat susihavaintomäärät keskittyivät selvästi korkeamman latvuspeittävyyden alueille, mikä voi johtua esimerkiksi siitä, että susien pesimä- ja lepopaikat sijaitsevat usein metsissä. Metsän tiheydellä ei näyttäisi olevan suurempaa merkitystä susihavaintomääriin.