"Mä sanoisin, että ne on hyödyllisiä, ja tää on niinku tämmönen realistinen kanta" : Haastattelututkimus gallupkyselyjen asemasta Suomessa
Puotila, Nina (2025-05-21)
"Mä sanoisin, että ne on hyödyllisiä, ja tää on niinku tämmönen realistinen kanta" : Haastattelututkimus gallupkyselyjen asemasta Suomessa
Puotila, Nina
(21.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052251371
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052251371
Tiivistelmä
Gallupit, eli mielipidemittaukset ovat olleet osa suomalaista poliittista keskustelukenttää pitkään. Suomessa kuukausittaisia puoluekannatusgallupeja tuottavat suuret mediayhtiöt: Yle sekä Helsingin Sanomat, jotka tilaavat mittaukset mielipidetutkimuslaitoksilta. Gallupluvut herättävät laajaa keskustelua niin medioissa, puolueissa kuin yleisellä yhteiskunnallisella tasolla, mutta mikä on gallupien ympärillä toimivien tekijöiden näkemys niiden todellisesta hyödyllisyydestä, sekä roolista osana poliittista keskustelua?
Tutkielmassa tarkastellaan laadullisen haastattelututkimuksen avulla kolmen kategorian: gallupien tekijöiden, tutkijoiden ja toimittajien näkemyksiä puoluekannatusgallupeista, niiden uutisoinnista sekä luotettavuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Aineistoa käsitellään kolmen teeman kautta, joiden avulla tutkimuksen huomiot kohdistetaan haastatteluissa korostuneisiin aiheisiin. Teoreettisena viitekehyksenä ja tutkimuksen lähtökohtana käytetään Maxwell McCombsin sekä Donald Shawnin agendan asettamisen teoria vuodelta 1972.
Haastatteluaineiston perusteella tutkielmasta voidaan arvioida, että haastateltavat suhtautuvat gallupeihin lähtökohtaisesti positiivisesti ja pitävät niitä hyödyllisinä sekä luotettavina. Lisäksi puoluekannatusgallupien ongelmakohdat yhteiskunnallisen keskustelun määrittäjinä, sekä agendan asettamisen teorian mukaiset massamedioiden vaikuttamismahdollisuudet tunnistetaan. Tutkielmassa käsitellään laajemmin gallupuutisoinnin roolia osana poliittisten agendojen ajamista, sekä kuvataan haastateltavien näkemyksiä medioiden asemasta osana yhteiskunnallista vaikuttamista.
Tutkielmassa tarkastellaan laadullisen haastattelututkimuksen avulla kolmen kategorian: gallupien tekijöiden, tutkijoiden ja toimittajien näkemyksiä puoluekannatusgallupeista, niiden uutisoinnista sekä luotettavuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Aineistoa käsitellään kolmen teeman kautta, joiden avulla tutkimuksen huomiot kohdistetaan haastatteluissa korostuneisiin aiheisiin. Teoreettisena viitekehyksenä ja tutkimuksen lähtökohtana käytetään Maxwell McCombsin sekä Donald Shawnin agendan asettamisen teoria vuodelta 1972.
Haastatteluaineiston perusteella tutkielmasta voidaan arvioida, että haastateltavat suhtautuvat gallupeihin lähtökohtaisesti positiivisesti ja pitävät niitä hyödyllisinä sekä luotettavina. Lisäksi puoluekannatusgallupien ongelmakohdat yhteiskunnallisen keskustelun määrittäjinä, sekä agendan asettamisen teorian mukaiset massamedioiden vaikuttamismahdollisuudet tunnistetaan. Tutkielmassa käsitellään laajemmin gallupuutisoinnin roolia osana poliittisten agendojen ajamista, sekä kuvataan haastateltavien näkemyksiä medioiden asemasta osana yhteiskunnallista vaikuttamista.