Tekoälyavusteiset hoitomenetelmät ahdistuneisuuden hoidossa
Pulli, Emilia; Välitalo, Amanda (2025-05-21)
Tekoälyavusteiset hoitomenetelmät ahdistuneisuuden hoidossa
(21.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052251196
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052251196
Tiivistelmä
Nopeasti kehittyvät tekoälytyökalut tarjoavat uusia mahdollisuuksia mielenterveyden hoidossa. Ahdistusoireet ovat yleistyneet esimerkiksi Suomessa ja muissa EU-maissa COVID-19-pandemian jälkeen, mikä tekee tekoälyn käytöstä osana ahdistuneisuuden hoitoa ajankohtaisen tutkimusaiheen. Ahdistuneisuuden hoitoa voidaan tukea muun muassa chattiboteilla tai hyödyntämällä tekoälyä hallinnollisiin tehtäviin.
Tavoitteenamme oli tutkia tekoälyavusteisen hoidon tehokkuutta ahdistuneisuuden hoidossa tavanomaiseen hoitoon verrattuna. Aihetta ei ole aiemmin tutkittu systemaattisesti aktiivisilla kontrolli-interventioilla, ja osa aiemmasta tutkimuksesta oli keskittynyt vain tiettyyn tekoälyn osa-alueeseen.
Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tietokantahaut tehtiin PubMed- sekä EBSCO:n APA PsycInfo-, CINAHL-, Medline- ja SocINDEX-tietokannoissa. Sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti artikkeleissa tutkittiin tekoälyavusteista ahdistuneisuuden hoitoa siten, että koeryhmä saa mahdollisimman samanlaista hoitoa kuin kontrolliryhmä, mutta koeryhmän hoidossa on hyödynnetty tekoälyä. Katsaukseen sisällytettiin 12 vertaisarvioitua, tieteellistä artikkelia, joista tuloksia päädyttiin lopulta analysoimaan kymmenestä. Tutkimuksen lopullinen otoskoko oli 875 henkilöä, ja tutkimuksia oli kolmesta eri maasta.
Katsauksen tulosten perusteella tekoälyavusteinen hoito ei vaikuttaisi olevan tavanomaista hoitoa tehokkaampaa ahdistuneisuuden hoidossa. Havaitsemillamme tuloksilla voi kuitenkin olla kliinistä merkittävyyttä, sillä tekoälyn käytöllä osana hoitoa voidaan säästää resursseja ja lisätä hoidon saavutettavuutta.
Katsaus antaa entistä kattavamman kuvan tekoälyn hyödyntämisestä mielenterveyden interventioissa. Aihe on ajankohtainen, minkä takia tekoälyn kehittyessä nopeasti on oleellista huolehtia tekoälyavusteisen hoidon eettisyydestä. Jatkotutkimuksissa voitaisiin tutkia terapeuttista allianssia ja transferenssia sekä puhemallien hyödyntämistä tekoälyterapiassa.
Tavoitteenamme oli tutkia tekoälyavusteisen hoidon tehokkuutta ahdistuneisuuden hoidossa tavanomaiseen hoitoon verrattuna. Aihetta ei ole aiemmin tutkittu systemaattisesti aktiivisilla kontrolli-interventioilla, ja osa aiemmasta tutkimuksesta oli keskittynyt vain tiettyyn tekoälyn osa-alueeseen.
Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tietokantahaut tehtiin PubMed- sekä EBSCO:n APA PsycInfo-, CINAHL-, Medline- ja SocINDEX-tietokannoissa. Sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti artikkeleissa tutkittiin tekoälyavusteista ahdistuneisuuden hoitoa siten, että koeryhmä saa mahdollisimman samanlaista hoitoa kuin kontrolliryhmä, mutta koeryhmän hoidossa on hyödynnetty tekoälyä. Katsaukseen sisällytettiin 12 vertaisarvioitua, tieteellistä artikkelia, joista tuloksia päädyttiin lopulta analysoimaan kymmenestä. Tutkimuksen lopullinen otoskoko oli 875 henkilöä, ja tutkimuksia oli kolmesta eri maasta.
Katsauksen tulosten perusteella tekoälyavusteinen hoito ei vaikuttaisi olevan tavanomaista hoitoa tehokkaampaa ahdistuneisuuden hoidossa. Havaitsemillamme tuloksilla voi kuitenkin olla kliinistä merkittävyyttä, sillä tekoälyn käytöllä osana hoitoa voidaan säästää resursseja ja lisätä hoidon saavutettavuutta.
Katsaus antaa entistä kattavamman kuvan tekoälyn hyödyntämisestä mielenterveyden interventioissa. Aihe on ajankohtainen, minkä takia tekoälyn kehittyessä nopeasti on oleellista huolehtia tekoälyavusteisen hoidon eettisyydestä. Jatkotutkimuksissa voitaisiin tutkia terapeuttista allianssia ja transferenssia sekä puhemallien hyödyntämistä tekoälyterapiassa.