Luovintaa ja sensuuria : sanomalehdistön kuva suomalaisten osasta Leningradin piirityksessä

Abstract

Tutkielmassani käsittelen suomalaisen sanomalehdistön kuvaa suomalaisista osana Leningradin piiritystä 1941–1944, sanomalehdistön reaktiota piirityksen kestoon sekä minkälaisia näkemyksiä piiritys heijasti toisen maailmansodan suunnasta. Tutkielmassa käytetyt artikkelit alkavat 1.6.1941, jolloin jatkosodan syttyminen alkoi konkretisoitumaan, ja päättyvät 29.2.1944, jolloin Leningradin piiritys oli päättynyt ja saksalaiset oli työnnetty pois Leningradin alueelta. Tutkielmassa käytetyt alkuperäislähteet ovat Helsingin Sanomat (HS) ja Kansan Lehti (KL), jotka edustavat suomalaisen sanomalehdistön poliittisesti neutraalia, yleistä näkökulmaa sekä levikiltään pienempää sosiaalidemokraattista näkökulmaa. Tutkin näiden lehtien avulla Valtiontiedotuslaitoksen luomaa toivottua näkökulmaa sotauutisoinnissa.

Näiden alkuperäislähteiden avulla syvennyn sanomalehdistön luomaan kuvaan suomalaisjoukoista Leningradin piirityksessä ja pyrin diskurssianalyysin myötä kontekstualisoimaan Leningradin piirityksen osaksi laajempia sotatapahtumia itärintamalla toisessa maailmansodassa. Diskurssianalyysin avulla pystyn keskittymään sanoman kommunikatiivisuuteen ja sisällölliseen kielenkäyttöön, joka välittyi lehden lukijoille. Analyysin myötä pystyn tarkastelemaan sanomalehtien kielenkäyttöä ja sitä, minkälaista sosiaalista todellisuutta piirityksestä pyrittiin luomaan. Lisäksi on olennaista myös tutkia Suomen ja Saksan välisiä suhteita jatkosodan alla ja sen aikana.

Tutkimustuloksena on, että Leningradin piiritys ja piirityksen kesto oli yllätys suomalaisille. Saksalaisten odotettiin valtaavan Leningradin ja tämän myötä Leningradin uhka Suomelle olisi poistunut. Tutkielmassa tarkastellut sanomalehdet noudattivat samaa linjaa ja piirityksen alkaessa uskottiin, ettei piiritys tulisi kestämään, mikä oli yhteydessä luotuun kuvitelmaan nopeasta sodasta. Piirityksen pitkittyessä lehdet hyväksyivät, ettei Leningradia tultaisi valtaamaan, eivätkä neuvostoliittolaiset onnistuisi murtamaan saksalaisten muodostamaa saartorengasta. Lehdet olivat selviä sanavalinnoissaan ja tuli selväksi, etteivät suomalaiset olleet aktiivisia piirittäjiä, vaan valvoivat pohjoista saartorengasta. Saartorenkaan murtuminen tammikuussa 1943 ja piirityksen loppuminen tammikuussa 1944 tuli lehdistölle yllätyksenä. Vuosien 1943 ja 1944 vaihteessa lehdet keskittyivät kieltämään Neuvostoliiton väittämät suomalaisten Leningradiin kohdistuneista sotatoimista.