Kilpailukieltosopimukset ja yritysten mahdollisuudet suojata liikesalaisuuksiaan
Laaksonen, Teemu (2025-05-21)
Kilpailukieltosopimukset ja yritysten mahdollisuudet suojata liikesalaisuuksiaan
(21.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052353649
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052353649
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintutkielma käsittelee kilpailukieltosopimusten oikeudellista sääntelyä ja niiden roolia yritysten liikesalaisuuksien suojaamisessa. Kilpailukieltosopimukset ovat työsopimus-lain (TSL) nojalla sallittuja vain erityisen painavan syyn perusteella, ja niiden käyttöä koskeva sääntely tiukentui vuonna 2022, kun työnantajille asetettiin velvollisuus maksaa työntekijälle korvausta kilpailukiellon ajalta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, missä tilanteissa ja millä edellytyksillä kilpailukieltosopimus toimii laillisesti pätevänä keinona suojata liikesalaisuuksia.
Tutkimuksessa sovelletaan oikeusdogmaattista metodia, jossa analysoidaan systemaattisesti voimassa olevaa oikeutta, oikeuskäytäntöä ja oikeuskirjallisuutta. Tarkastelu keskittyy kilpai-lukieltosopimusten soveltamisalaan erityyppisten työntekijäryhmien kohdalla, mukaan lukien johtajat, määräaikaiset työntekijät, epäitsenäiset yrittäjät sekä vuokratyöntekijät. Lisäksi huo-mioidaan kansainväliset näkökulmat, osakassopimukset sekä liikkeen luovutukset.
Tutkielma osoittaa, että kilpailukieltosopimuksen hyväksyttävyys edellyttää konkreettista ja perusteltua tarvetta, joka liittyy erityisesti työntekijän asemaan, pääsyyn liikesalaisuuksiin tai työnantajan tarjoamaan erityiskoulutukseen. Salassapitosopimukset tarjoavat joissain tapauk-sissa vaihtoehtoisen ja vähemmän rajoittavan tavan suojata liikesalaisuuksia. Lakimuutokset ovat johtaneet kilpailukieltosopimusten käytön vähentymiseen ja korostaneet tarvetta yksilölli-selle ja oikeudellisesti kestävälle arvioinnille. This bachelor's thesis examines the legal regulation of non-compete agreements and their role in protecting companies’ trade secrets. Under the Finnish Employment Contracts Act (Työsopimuslaki, TSL), non-compete agreements are permitted only on the basis of a particularly weighty reason, and their regulation was tightened in 2022 when employers were required to compensate employees during the non-compete period. The aim of this thesis is to determine in which situations and under what conditions a non-compete agreement can legally serve as a valid means of protecting trade secrets.
The research applies the legal dogmatic method, involving a systematic analysis of the applicable law, case law, and legal literature. The focus is on the scope of application of non-compete agreements in relation to different types of employees, including executives, fixed-term employees, dependent contractors, and temporary agency workers. International perspectives, shareholder agreements, and business transfers are also considered.
The thesis demonstrates that the validity of a non-compete agreement requires a concrete and well-founded need, particularly related to the employee’s position, access to trade secrets, or specialized training provided by the employer. In some cases, confidentiality agreements offer an alternative and less restrictive method of protecting trade secrets. Legislative changes have led to a reduction in the use of non-compete agreements and emphasized the need for individualized and legally sound assessments.
Tutkimuksessa sovelletaan oikeusdogmaattista metodia, jossa analysoidaan systemaattisesti voimassa olevaa oikeutta, oikeuskäytäntöä ja oikeuskirjallisuutta. Tarkastelu keskittyy kilpai-lukieltosopimusten soveltamisalaan erityyppisten työntekijäryhmien kohdalla, mukaan lukien johtajat, määräaikaiset työntekijät, epäitsenäiset yrittäjät sekä vuokratyöntekijät. Lisäksi huo-mioidaan kansainväliset näkökulmat, osakassopimukset sekä liikkeen luovutukset.
Tutkielma osoittaa, että kilpailukieltosopimuksen hyväksyttävyys edellyttää konkreettista ja perusteltua tarvetta, joka liittyy erityisesti työntekijän asemaan, pääsyyn liikesalaisuuksiin tai työnantajan tarjoamaan erityiskoulutukseen. Salassapitosopimukset tarjoavat joissain tapauk-sissa vaihtoehtoisen ja vähemmän rajoittavan tavan suojata liikesalaisuuksia. Lakimuutokset ovat johtaneet kilpailukieltosopimusten käytön vähentymiseen ja korostaneet tarvetta yksilölli-selle ja oikeudellisesti kestävälle arvioinnille.
The research applies the legal dogmatic method, involving a systematic analysis of the applicable law, case law, and legal literature. The focus is on the scope of application of non-compete agreements in relation to different types of employees, including executives, fixed-term employees, dependent contractors, and temporary agency workers. International perspectives, shareholder agreements, and business transfers are also considered.
The thesis demonstrates that the validity of a non-compete agreement requires a concrete and well-founded need, particularly related to the employee’s position, access to trade secrets, or specialized training provided by the employer. In some cases, confidentiality agreements offer an alternative and less restrictive method of protecting trade secrets. Legislative changes have led to a reduction in the use of non-compete agreements and emphasized the need for individualized and legally sound assessments.