Ainoa yhteys : Merimies Svante Karhusen kirjoittamien kirjeiden rakenne- ja tunneilmaisut ensimmäisen maailmansodan aikana 1914–1916
Karhunen, Johannes (2025-05-22)
Ainoa yhteys : Merimies Svante Karhusen kirjoittamien kirjeiden rakenne- ja tunneilmaisut ensimmäisen maailmansodan aikana 1914–1916
(22.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052855626
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052855626
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmassani tarkastelen merimies Svante Karhusen (1894–1916) kirjeitä, jotka hän lähetti kotiin palvellessaan ulkomaisilla kauppalaivoilla ensimmäisen maailmansodan aikana. Svante oli yksi lukuisista suomalaisesta merimiehestä, jotka jäivät sodan syttyessä eristyksiin kotimaastaan Saksan hallitessa Itämerta. Kirjeliikenne ei silti katkennut tänäkään aikana, vaikka siinä koettiin entistä suurempia haasteita. Svanten kohdalla nämä haasteet lopulta katkaisivat kirjeliikenteen, sillä hän ei saanut enää viimeisenä elinvuotenaan yhteyttä perheeseensä lukuisista yrityksistään huolimatta.
Kirjeissä on rikasta tunneilmaisua ja sanatonta viestintää, joihin pureudun samalla taustoittaen ajan kirjeenvaihdon piirteitä. Pyrin siis tutkielmassani vastaamaan kysymykseen siitä, miten ja miksi Svante Karhunen pyrki kirjeillään säilyttämään yhteyden läheisiinsä ja kotimaahansa. Tarkastellessani lyhyitä kirjeitä syvemmin hyödynnän lähiluvun keinoja, ja koska tunteet ovat niin näkyvä ja tuntuva osa aineistoani, olen ottanut tutkimuksessa tunnehistoriallisen näkökulman. Kirjeiden tutkimuksen metodikirjallisuus on tutkielmassani suuressa osassa, ja olen hyödyntänyt monia artikkeleita teoksesta Kirjeet ja historiantutkimus (2011), jonka ovat toimittaneet Maarit Leskelä-Kärki, Anu Lahtinen ja Kirsi Vainio-Korhonen.
Tutkimustuloksena selvisi, että niin kirjeiden rakenteella kuin sanoilla haluttiin ilmaista kaipuuta perhettä kohtaan. Kirjeisiin sisällytettiin kerrontaa eksoottisuuksista ja omista kokemuksista, kirjeliikenteen pohdintaa sekä kotimaan ikävöintiä. Kaikkea Svante ei tuonut suoraan esille kirjeissään, kuten sodan hänessä aiheuttamia tunteita tai nousuaan lämmittäjän tehtävistä matruusiksi. Vahvoja tunneilmaisuja käyttäen hän yritti saada kotiväeltään vastauksen vielä vuosi kirjeliikenteen katkeamisen jälkeen. Monet merimiehet vieraantuivat kodeistaan, mutta heistä poiketen Svante korosti usein aikomuksiaan palata takaisin kotiin niin pian kuin mahdollista. Kirjeistä löytyi ilmaisujen lisäksi tietoa sodanajan ulkomaanpostin reittiä hyödyntäneistä merimiehistä, joita ei olla aiemmassa tutkimuksessa käsitelty.
Kirjeissä on rikasta tunneilmaisua ja sanatonta viestintää, joihin pureudun samalla taustoittaen ajan kirjeenvaihdon piirteitä. Pyrin siis tutkielmassani vastaamaan kysymykseen siitä, miten ja miksi Svante Karhunen pyrki kirjeillään säilyttämään yhteyden läheisiinsä ja kotimaahansa. Tarkastellessani lyhyitä kirjeitä syvemmin hyödynnän lähiluvun keinoja, ja koska tunteet ovat niin näkyvä ja tuntuva osa aineistoani, olen ottanut tutkimuksessa tunnehistoriallisen näkökulman. Kirjeiden tutkimuksen metodikirjallisuus on tutkielmassani suuressa osassa, ja olen hyödyntänyt monia artikkeleita teoksesta Kirjeet ja historiantutkimus (2011), jonka ovat toimittaneet Maarit Leskelä-Kärki, Anu Lahtinen ja Kirsi Vainio-Korhonen.
Tutkimustuloksena selvisi, että niin kirjeiden rakenteella kuin sanoilla haluttiin ilmaista kaipuuta perhettä kohtaan. Kirjeisiin sisällytettiin kerrontaa eksoottisuuksista ja omista kokemuksista, kirjeliikenteen pohdintaa sekä kotimaan ikävöintiä. Kaikkea Svante ei tuonut suoraan esille kirjeissään, kuten sodan hänessä aiheuttamia tunteita tai nousuaan lämmittäjän tehtävistä matruusiksi. Vahvoja tunneilmaisuja käyttäen hän yritti saada kotiväeltään vastauksen vielä vuosi kirjeliikenteen katkeamisen jälkeen. Monet merimiehet vieraantuivat kodeistaan, mutta heistä poiketen Svante korosti usein aikomuksiaan palata takaisin kotiin niin pian kuin mahdollista. Kirjeistä löytyi ilmaisujen lisäksi tietoa sodanajan ulkomaanpostin reittiä hyödyntäneistä merimiehistä, joita ei olla aiemmassa tutkimuksessa käsitelty.