”Ettei 18 ihaninta tyttölasta vastaa yhtä koukkujalkaista poikaa” : Naisten asema kiinalaisissa perheissä suomalaisen lähetystyöntekijän näkökulmasta 1900-luvun alussa

Abstract

Kandidaatintutkielmani aihe on naisten asema kiinalaisissa perheissä suomalaisen lähetystyöntekijän näkökulmasta 1900-luvun alussa. Tutkielman pääasiallisena painopisteenä on selvittää naisten aseman epäkohtia, joita lähetystöntekijä Hannes Sjöblom (1874–1944) nosti esiin teoksessaan. Epäkohta terminä, muut käsitteet ja tutkielman analyysi perustuvat Sjöblomin käsityksiin aiheesta. Lisäksi käsittelen selityksiä ja taustoja epäkohdille ja niiden esiintymiselle kiinalaisessa yhteiskunnassa Sjöblomin näkökulman mukaan. Tarkastelen myös lähetystyöntekijöiden panoksen vaikutusta epäkohtien ratkaisemiseksi lähetystön kohdepaikoissa ja vuorovaikutusta työntekijöiden ja paikallisten välillä. Pyrin kuljettamaan Sjöblomin tapaa tiedostaa epäkohtia läpi tutkielman ja muodostamaan niistä kokonaisuuden. Tutkimukseni kohde on Sjöblomin kirjoittama teos Kiina ja Lähetystyö Kiinassa (1907), joka sisältää kolme esitelmää liittyen hänen lähetysmatkaansa Kiinassa 1902–1907. Suomenkielisellä tutkimuskentällä lähetystyötä on tutkittu, mutta juuri naisnäkökulmasta tietoa ei ole saatavilla kovin runsaasti. Kansainvälisillä tutkimuskentillä aihetta on jonkin verran tutkittu. Tärkeimpiin lähdeteoksiini kuuluvat muun muassa Joseph Esherickin Ancestral Leaves: A Family Journey Throuh Chinese History (2011) ja Suomen Lähetysseuran verkkojulkaisu Suomen Lähetysseura toimi Kiinassa vuosina 1902–1953 (2012). Hyödynnän matkakertomuksiin suunnattua metodologista kirjallisuutta, joissa on mukana myös Aasiaan kohdistuvaa näkökulmaa. Menetelmänäni hyödynnän lähilukua, jonka avulla olen erotellut yksityiskohtia, peilannut niitä tutkimuskirjallisuuteen ja muodostanut niistä aiheeseen liittyviä päätelmiä. Keskeisimmät tulokseni ja päätelmäni tutkielmassani ovat, että Sjöblomin negatiivinen ennakko-oletus naisten asemasta ei toteudu täysin ja eri perherooleissa epäkohtien koettiin näkyvän eri tavoin, vaikka niissä oli lisäksi yhteneviä tekijöitä. Sjöblomin käsityksiä epäkohtien selityksistä voidaan jakaa erityisesti kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin syihin. Vuorovaikutus paikallisten ja lähetystyöntekijöiden välillä oli vaihtelevaa ja negatiiviseen suuntaan taipuvaa, eivätkä lähetystyöntekijät Sjöblomin mukaan saaneet haluamaansa vaikutusta aikaan. Sjöblomin havainnoista epäkohtiin liittyen voidaan muodostaa kattava tutkimuskenttä tarkasti rajatusta aiheesta.