Taloudellisen väkivallan esiintyvyys länsimaisissa parisuhteissa
Suihkonen, Roosa; Hack, Laura (2025-05-22)
Taloudellisen väkivallan esiintyvyys länsimaisissa parisuhteissa
(22.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052855596
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052855596
Tiivistelmä
Tämän systemaattisen katsauksen tavoitteena oli selvittää, kuinka suuri osa länsimaisesta väestöstä on kokenut taloudellista väkivaltaa elämänsä aikana. Lisäksi tarkastelimme sukupuolen ja muiden sosiodemografisten taustamuuttujien sekä käytetyn mittarin laajuuden vaikutuksia esiintyvyyteen. Katsaukseen valikoitui yhteensä 16 tutkimusartikkelia ja -raporttia yhdeksästä eri maasta. Tämän lisäksi sisällytimme katsaukseen yhden koko Euroopan unionin kattavan raportin, joka käsitti kaikki 28 silloista EU-maata. Tietokantahaku suoritettiin viidessä eri tietokannassa (PubMed, APA PsychInfo, Sociology Ultimate, CINAHL ja MEDLINE). Taloudellisen väkivallan esiintyvyydestä, sukupuolieroista ja mittarien laajuudesta suoritettiin meta-analyysi, johon sisältyi kaikki katsaukseen sisällytetyt tutkimukset ja raportit. Sosiodemografisten ominaisuuksien yhteydestä taloudelliseen väkivaltaan laadittiin kirjallisuuskatsaus.
Tutkimustuloksemme osoittivat, että noin joka kymmenes (11.78 %) länsimaalainen kokee tai on kokenut parisuhteessa taloudellista väkivaltaa. Lisäksi näyttäisi siltä, että naiset (14.45 %), keski-ikäiset ja alhaisen sosioekonomisen aseman omaavat kokevat enemmän taloudellista väkivaltaa kuin miehet (9.15 %), nuoremmat, vanhemmat ja hyväosaiset. Tulostemme mukaan alle viiden itemin (9.06 %) kyselyt tuottavat pienempiä esiintyvyysprosentteja kuin yli viiden itemin (14.83 %) kyselyt. Tulkinnassa tulee siis ottaa huomioon tutkimusten metodologiset eroavaisuudet, jotka ovat todennäköisesti vaikuttaneet esiintyvyyslukemiin. Lisäksi katsaukseemme sisältyi yli puolet vähemmän miehiä käsitteleviä tutkimuksia, mikä saattaa vääristää sukupuoleen liittyviä tutkimustuloksia. Sukupuolierot eivät myöskään olleet tilastollisesti merkitseviä.
Lisää tutkimusta tarvitaan kartoittamaan taloudellisen väkivallan todellinen taso länsimaisen väestön parisuhteissa. Taloudellista väkivaltaa voidaan pitää muun parisuhdeväkivallan ohella kansanterveydellisenä uhkana. Tästä syystä sen tulisi olla laissa erikseen säädetty väkivallan muoto, joka takaa uhreille oikeudellisen suojan. Koska suurin osa aiemmasta tutkimuksesta keskittyy naisiin ja mittaristot ovat myös validoitu naisilla, tulee kehittää mittareita, jotka soveltuvat paremmin miesväestön kokemusten tutkimiseen. Näin voidaan saada tarkempaa osviittaa väkivallan sukupuolisymmetriasta tai -epäsymmetriasta ja toisaalta siihen liittyvistä käsityksistä. Lisäksi ymmärrys taloudellisen väkivallan ja sosiodemografisten tekijöiden yhteydestä auttaa tunnistamaan suurentuneessa riskissä olevat ryhmät. Tämän avulla on mahdollista suunnitella kohdennettuja toimia niin hyväksikäytön ehkäisemiseksi kuin taloudellisen väkivallan torjumiseksi.
Tutkimustuloksemme osoittivat, että noin joka kymmenes (11.78 %) länsimaalainen kokee tai on kokenut parisuhteessa taloudellista väkivaltaa. Lisäksi näyttäisi siltä, että naiset (14.45 %), keski-ikäiset ja alhaisen sosioekonomisen aseman omaavat kokevat enemmän taloudellista väkivaltaa kuin miehet (9.15 %), nuoremmat, vanhemmat ja hyväosaiset. Tulostemme mukaan alle viiden itemin (9.06 %) kyselyt tuottavat pienempiä esiintyvyysprosentteja kuin yli viiden itemin (14.83 %) kyselyt. Tulkinnassa tulee siis ottaa huomioon tutkimusten metodologiset eroavaisuudet, jotka ovat todennäköisesti vaikuttaneet esiintyvyyslukemiin. Lisäksi katsaukseemme sisältyi yli puolet vähemmän miehiä käsitteleviä tutkimuksia, mikä saattaa vääristää sukupuoleen liittyviä tutkimustuloksia. Sukupuolierot eivät myöskään olleet tilastollisesti merkitseviä.
Lisää tutkimusta tarvitaan kartoittamaan taloudellisen väkivallan todellinen taso länsimaisen väestön parisuhteissa. Taloudellista väkivaltaa voidaan pitää muun parisuhdeväkivallan ohella kansanterveydellisenä uhkana. Tästä syystä sen tulisi olla laissa erikseen säädetty väkivallan muoto, joka takaa uhreille oikeudellisen suojan. Koska suurin osa aiemmasta tutkimuksesta keskittyy naisiin ja mittaristot ovat myös validoitu naisilla, tulee kehittää mittareita, jotka soveltuvat paremmin miesväestön kokemusten tutkimiseen. Näin voidaan saada tarkempaa osviittaa väkivallan sukupuolisymmetriasta tai -epäsymmetriasta ja toisaalta siihen liittyvistä käsityksistä. Lisäksi ymmärrys taloudellisen väkivallan ja sosiodemografisten tekijöiden yhteydestä auttaa tunnistamaan suurentuneessa riskissä olevat ryhmät. Tämän avulla on mahdollista suunnitella kohdennettuja toimia niin hyväksikäytön ehkäisemiseksi kuin taloudellisen väkivallan torjumiseksi.