Suolistomikrobiomi miehen hedelmättömyydessä
Ekström, Tia (2025-05-23)
Suolistomikrobiomi miehen hedelmättömyydessä
(23.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060257515
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060257515
Tiivistelmä
NIH:n Ihmisen mikrobiomi -projektin (2007) (eng. The Human Microbiome Project) myötä mikrobiomin yhteys terveyteen on saanut merkittävää huomiota tiedeyhteisössä. Viimeaikaiset tutkimukset ovat myös viitanneet siihen, että suoliston mikrobiomilla on merkittävä vaikutus miehen lisääntymisterveyteen. Havainnot ovat olleet erityisen merkittäviä, sillä miesten hedelmällisyys ja siittiöiden laatu on ollut laskussa maailmanlaajuisesti ja sen on arvioitu kattavan noin puolet hedelmättömyystapauksista.
Merkittävä osa miesten hedelmättömyydestä on idiopaattisia. Tällä tarkoitetaan hedelmättömyyttä, jossa siemennesteen laadulliset ominaisuudet ovat normaalit, mutta mies on hedelmätön. Oksidatiivisen stressin, elämäntapojen ja hormonaalisten häiriöiden on epäilty kattavan suuren osan idiopaattisista tapauksista.
Suoliston on esitetty olevan merkittävässä roolissa näiden tekijöiden välillä, sillä se kykenee välittämään monenlaista tietoa suoliston ja kivesten välillä. Tätä yhteyttä kutsutaan suolisto-kives- akseliksi (eng. gut-testis-axis). Suolisto-kives-akselin on osoitettu olevan osana terveyden ylläpitoa sekä sairauksia. Tärkeässä roolissa on suoliston mikrobisto, eli mikrobiomi.
Häiriöt suolistomikrobiomin toiminnassa voivat vaikuttaa miehen hedelmällisyyteen tulehduksen, oksidatiivisen stressin, hormonitasapainon häiriöiden ja veri-kives-esteen (BTB) vaurioitumisen kautta. BTB:n vaurio voi aiheutua muun muassa oksidatiivisesta stressistä ja tulehduksesta. BTB toimii fyysisenä rakenteena, joka on olennainen osa spermatogeneesin mikroympäristöä. Se luo myös immunologisen esteen erottaen keholle vieraita antigeenejä sisältävät kypsyvät sukusolut
systeemisestä verenkierrosta, jotta ne eivät altistu kehon immuunijärjestelmälle ja siittiöiden vasta-aineille.
Oksidatiivinen stressi ei ole liitetty ainoastaan BTB:n vaurioon, vaan myös suoraan siittiöiden laadun heikkenemiseen. Siittiöt ovat erityisen herkkiä oksidatiiviselle stressille, joka vaikuttaa siittiöiden liikkuvuuteen, määrään, morfologiaan sekä DNA:n laatuun johtaen hedelmällisyyden heikkenemiseen.
Pitkittynyt tulehdus voi vaurioittaa siittiön kehitykselle välttämättömiä Sertolin ja Leygidin soluja DNA-vaurioiden, lipidien ja proteiinien hapettumisen sekä mitokondrion toiminnanhäiriöiden kautta. Tämä tapahtuu pääasiallisesti tulehdusta edistävien välittäjäaineiden, kuten sytokiinien, kemokiinien, reaktiivisten happiradikaalien ja imusolujen kautta.
Suolistomikrobiomin on ehdotettu vaikuttavan myös hypotalamus-aivolisäke-sukupuolirauhas-akselin (HPG) toiminnan kautta esimerkiksi spermatogeneesiin. HPG on vastuussa gonadotropiinia vapauttavan hormonin (GnRH) erittymisestä, ja sen kautta follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) sekä luteiinisoivan hormonin (LH) säätelystä. Viime kädessä se myös vaikuttaa testosteronin tuotantoon. Kyseiset hormonit ovat tärkeitä spermatogeneesin ylläpidossa.
Merkittävä osa miesten hedelmättömyydestä on idiopaattisia. Tällä tarkoitetaan hedelmättömyyttä, jossa siemennesteen laadulliset ominaisuudet ovat normaalit, mutta mies on hedelmätön. Oksidatiivisen stressin, elämäntapojen ja hormonaalisten häiriöiden on epäilty kattavan suuren osan idiopaattisista tapauksista.
Suoliston on esitetty olevan merkittävässä roolissa näiden tekijöiden välillä, sillä se kykenee välittämään monenlaista tietoa suoliston ja kivesten välillä. Tätä yhteyttä kutsutaan suolisto-kives- akseliksi (eng. gut-testis-axis). Suolisto-kives-akselin on osoitettu olevan osana terveyden ylläpitoa sekä sairauksia. Tärkeässä roolissa on suoliston mikrobisto, eli mikrobiomi.
Häiriöt suolistomikrobiomin toiminnassa voivat vaikuttaa miehen hedelmällisyyteen tulehduksen, oksidatiivisen stressin, hormonitasapainon häiriöiden ja veri-kives-esteen (BTB) vaurioitumisen kautta. BTB:n vaurio voi aiheutua muun muassa oksidatiivisesta stressistä ja tulehduksesta. BTB toimii fyysisenä rakenteena, joka on olennainen osa spermatogeneesin mikroympäristöä. Se luo myös immunologisen esteen erottaen keholle vieraita antigeenejä sisältävät kypsyvät sukusolut
systeemisestä verenkierrosta, jotta ne eivät altistu kehon immuunijärjestelmälle ja siittiöiden vasta-aineille.
Oksidatiivinen stressi ei ole liitetty ainoastaan BTB:n vaurioon, vaan myös suoraan siittiöiden laadun heikkenemiseen. Siittiöt ovat erityisen herkkiä oksidatiiviselle stressille, joka vaikuttaa siittiöiden liikkuvuuteen, määrään, morfologiaan sekä DNA:n laatuun johtaen hedelmällisyyden heikkenemiseen.
Pitkittynyt tulehdus voi vaurioittaa siittiön kehitykselle välttämättömiä Sertolin ja Leygidin soluja DNA-vaurioiden, lipidien ja proteiinien hapettumisen sekä mitokondrion toiminnanhäiriöiden kautta. Tämä tapahtuu pääasiallisesti tulehdusta edistävien välittäjäaineiden, kuten sytokiinien, kemokiinien, reaktiivisten happiradikaalien ja imusolujen kautta.
Suolistomikrobiomin on ehdotettu vaikuttavan myös hypotalamus-aivolisäke-sukupuolirauhas-akselin (HPG) toiminnan kautta esimerkiksi spermatogeneesiin. HPG on vastuussa gonadotropiinia vapauttavan hormonin (GnRH) erittymisestä, ja sen kautta follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) sekä luteiinisoivan hormonin (LH) säätelystä. Viime kädessä se myös vaikuttaa testosteronin tuotantoon. Kyseiset hormonit ovat tärkeitä spermatogeneesin ylläpidossa.