Väkivallan arviointi ihmiskaupparikoksissa
Pekkala, Axel (2025-05-26)
Väkivallan arviointi ihmiskaupparikoksissa
(26.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060358978
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060358978
Tiivistelmä
Ihmiskaupparikoksille on hyvin yleistä, että niissä esiintyy väkivaltaa, rikokselle tyypillisen pitkän keston aikana. Oikeuskäytännössä on ihmiskauppaan liittyen esiintynyt moninaisia eri näkökulmia väkivallan määritelmästä. Ihmiskaupan väkivaltaan liittyvän oikeusohjeen puuttuessa, oikeuskäytännöstä löytyy huomattava määrä mielenkiintoisia tuomioita, joissa väkivallan eri osa-alueita luonnehditaan eri tavoin. Tutkimuksessa tarkastellaan näitä näkökulmia, samalla kuin niiden epäkohtia kritisoidaan tarvittaessa. Väkivalta on myös läheisessä yhteydessä RL 25:3 §:n mainitsemaan määräysvaltaan ottamiseen, joka vuoden 2015 rikoslain uudistuksen myötä muutettiin aikaisemmasta valtaan ottamisesta. Määräysvallan merkitystä, rajoja, sekä ongelmakohtia tarkastellaan tutkielmassa.
Tutkielma kritisoi erityisesti ihmiskauppaan liittyvää oikeuskäytäntöä, sillä lainsäädäntö mahdollistaisi myös tarkoituksenmukaisemman väkivallan määritelmän mieltämisen. Tämänhetkinen oikeudellinen käsitys väkivallasta ei sovellu riittävän hyvin ihmiskaupparikoksiin. Väkivallan yhteyden vaatimusta sovelletaan tuomioistuimissa niin suppeasti, että ainoastaan karikatyyrimaiset kiistat täyttävät yhteyden kriteerit. Jatkuvan väkivallan tilanteita ei tarkastella tuomioistuimissa riittävän uhrilähtöisesti, jolloin uhrin toimijuuteen vaikuttavat pakottajat jäävät huomioimatta. Lisäksi henkiselle väkivallalle ei ihmiskauppatuomioissa anneta riittävää painoarvoa. Tutkielma pyrkii antamaan uusia näkökulmia ihmiskaupparikosten vallitsevaan oikeustilaan, jotta rikosnimikkeeseen liittyvää väkivaltaa tunnistettaisiin paremmin, ja jotta väkivallan oikeudellinen soveltaminen olisi tarkoituksenmukaisempaa.
Ihmiskauppatilanteissa esiintyvää väkivaltaa tarkastellaan tutkimuksessa niin fyysisen, kuin myös henkisen väkivallan kautta. Väkivalta ihmiskaupparikoksissa on yleisempää seksiperäisessä ihmiskaupassa. Seksiperäisen ihmiskaupan uhrit taas ovat useimmiten naisia, joten tutkielmassa tarkastellaan pääosin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Tutkielma kritisoi erityisesti ihmiskauppaan liittyvää oikeuskäytäntöä, sillä lainsäädäntö mahdollistaisi myös tarkoituksenmukaisemman väkivallan määritelmän mieltämisen. Tämänhetkinen oikeudellinen käsitys väkivallasta ei sovellu riittävän hyvin ihmiskaupparikoksiin. Väkivallan yhteyden vaatimusta sovelletaan tuomioistuimissa niin suppeasti, että ainoastaan karikatyyrimaiset kiistat täyttävät yhteyden kriteerit. Jatkuvan väkivallan tilanteita ei tarkastella tuomioistuimissa riittävän uhrilähtöisesti, jolloin uhrin toimijuuteen vaikuttavat pakottajat jäävät huomioimatta. Lisäksi henkiselle väkivallalle ei ihmiskauppatuomioissa anneta riittävää painoarvoa. Tutkielma pyrkii antamaan uusia näkökulmia ihmiskaupparikosten vallitsevaan oikeustilaan, jotta rikosnimikkeeseen liittyvää väkivaltaa tunnistettaisiin paremmin, ja jotta väkivallan oikeudellinen soveltaminen olisi tarkoituksenmukaisempaa.
Ihmiskauppatilanteissa esiintyvää väkivaltaa tarkastellaan tutkimuksessa niin fyysisen, kuin myös henkisen väkivallan kautta. Väkivalta ihmiskaupparikoksissa on yleisempää seksiperäisessä ihmiskaupassa. Seksiperäisen ihmiskaupan uhrit taas ovat useimmiten naisia, joten tutkielmassa tarkastellaan pääosin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.