Vierassanat Ylen selkokielisissä uutisissa
Säynäjäkangas, Emilia (2025-05-26)
Vierassanat Ylen selkokielisissä uutisissa
Säynäjäkangas, Emilia
(26.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060359244
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060359244
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen vierassanoja Ylen selkokielisissä uutisissa. Tutkielman tavoitteena on selvittää vierassanojen ominaisuuksia, käyttöä ja määrää Ylen selkokielisessä uutisoinnissa. Tutkielman aineistoksi on kerätty viidenkymmenen päivän selkouutiset Ylen verkkosivuilta, ja jokaisesta uutiskokonaisuudesta on poimittu vierassanan sisältävät virkkeet. Kaikki käsiteltävät vierassanat ovat erikoislainoja ja nomineja, ja niistä tarkastellaan äännerakennetta, sijamuotoja sekä esiintymien määrää. Tutkimus kuuluu tekstintutkimuksen alaan, ja tutkimusta tehdään lingvistisen tekstianalyysin keinoin. Aineistoa tarkastellaan sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti.
Yhtenä tutkielman keskeisimmistä lähteistä toimii Leealaura Leskelän teos Selkokieli: Saavutettavan kielen opas (2019). Toinen merkittävä lähdeteos on Leealaura Leskelän ja Auli Kulkki-Niemisen teos Selkokirjoittajan tekstilajit (2015). Vierassanojen äännerakenteen analyysi puolestaan perustuu Fred Karlssonin teokseen Suomen kielen äänne- ja muotorakenne (1983) sekä Kaisa Häkkisen teokseen Mistä sanat tulevat (2006). Analyysin tuloksia suhteutetaan paikoittain Selkokeskuksen kehittämään selkokielen mittariin (2022) ja sen sisältämiin selkokielen kriteereihin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että aineiston vierassanat sopivat äännerakenteeltaan suurimmilta osin suomen kielen fonotaktiseen järjestelmään, vaikka poikkeuksiakin löytyy. Kaikki aineiston vierassanojen esiintymät ovat selkolukijoille helpoissa sijamuodoissa. Yli puolet tarkastelluista tekstikokonaisuuksista sisältää vähintään yhden vierassanan, ja aineistossa esiintyy keskimäärin 1,32 vierassanaa 267 sanaa kohden. Vierassanojen määrän runsautta tai vähäisyyttä on kuitenkin vaikea arvioida vertaamatta tulosta toiseen aineistoon tai tutkimukseen, joten jatkotutkimuksissa voisikin esimerkiksi verrata Ylen selkokielisissä uutisissa esiintyvien vierassanojen määrää jonkin toisen selkokielisen median uutisten vierassanojen määrään.
Yhtenä tutkielman keskeisimmistä lähteistä toimii Leealaura Leskelän teos Selkokieli: Saavutettavan kielen opas (2019). Toinen merkittävä lähdeteos on Leealaura Leskelän ja Auli Kulkki-Niemisen teos Selkokirjoittajan tekstilajit (2015). Vierassanojen äännerakenteen analyysi puolestaan perustuu Fred Karlssonin teokseen Suomen kielen äänne- ja muotorakenne (1983) sekä Kaisa Häkkisen teokseen Mistä sanat tulevat (2006). Analyysin tuloksia suhteutetaan paikoittain Selkokeskuksen kehittämään selkokielen mittariin (2022) ja sen sisältämiin selkokielen kriteereihin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että aineiston vierassanat sopivat äännerakenteeltaan suurimmilta osin suomen kielen fonotaktiseen järjestelmään, vaikka poikkeuksiakin löytyy. Kaikki aineiston vierassanojen esiintymät ovat selkolukijoille helpoissa sijamuodoissa. Yli puolet tarkastelluista tekstikokonaisuuksista sisältää vähintään yhden vierassanan, ja aineistossa esiintyy keskimäärin 1,32 vierassanaa 267 sanaa kohden. Vierassanojen määrän runsautta tai vähäisyyttä on kuitenkin vaikea arvioida vertaamatta tulosta toiseen aineistoon tai tutkimukseen, joten jatkotutkimuksissa voisikin esimerkiksi verrata Ylen selkokielisissä uutisissa esiintyvien vierassanojen määrää jonkin toisen selkokielisen median uutisten vierassanojen määrään.