Katsaus suomalaiseen ruutuajan tutkimukseen varhaiskasvatuksen kontekstissa

Abstract

Kirjallisuuskatsaus tutkii millaista tutkimusta ja tieteellistä tietoa varhaiskasvatusikäisten (0–6-vuotiaat) ruutuajasta ja sen vaikutuksista on tehty vuosien 2015–2024 välillä. Tutkimuksessa analysoidaan 16 ruutuaikaa käsittelevää vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Tutkimuskysymyksiä ovat: millaista tutkimusta varhaiskasvatusikäisten ruutuajasta on tehty, millaisia lähtöasetelmia tutkimuksissa on, sekä millaisia tuloksia ja johtopäätöksiä tutkimuksilla on saatu. Tutkimus onnistui vastaamaan tyydyttävästi kaikkiin tutkimuskysymyksiin. Ruutuajasta tehty tutkimus on hyvin liikunta- ja lääketiedepainotteista ja tutkimuksissa on usein terveyteen keskittyviä lähtöasetelmia. Uutena tietona selvisi se, että ruutuaika toimii tutkimuksissa usein mittarina tutkimuskohteen sijaan. Katsauksen perusteella vanhempien asenteiden, sosioekonomisen statuksen ja ruutuajan määrän vaikutus lasten ruutuaikaan on huomattava. Vanhempien asenteet ja sosioekonominen status vaikuttavat myös ruutuaikasuositusten noudattamiseen, eikä kaikissa perheissä noudateta ruutuaikasuosituksia, vaikka niistä ollaan tietoisia. Aineiston tutkimuksissa käytetään ruutuaikaa terveyden mittarina mittaamaan lasten elintapoja, tämän katsauksen pohjalta ruutuaikaa ei voi automaattisesti pitää epäterveellisyyden tai paikallaanolon mittarina.

This integrative literature review examines what kind of research has been done on the screen time of kindergarden aged children (0-6 years old) in Finland between 2015-2024. The study analyses 16 peer-reviewed research articles on screen time. The research questions are: what kind of research has been done on the screen time of kindergarden aged children, what kind of starting positions do the studies have, and what kind of results and conclusions the studies have produced. The study was able to satisfactorily answer all the research questions. The research on screen time is highly exercise and medicine-oriented and the studies often have health-focused starting positions. As new information, it was discovered that screen time often serves as a measure in studies rather than the subject of the study. Based on the review, the impact of parental attitudes, screen time and socioeconomic status on childrens screen time is considerable. Parental attitudes and socioeconomic status also influence compliance with screen time recommendations, and not all families follow screen time recommendations, even though they are aware of them. Even though the studies in the reseach material use screen time as a measure of health to measure children's lifestyles, based on this review screen time cannot automatically be considered as a measure of unhealthyness or sedentaryness.