Verokannustimien rooli yritysten investointipäätöksissä

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, miten erilaiset verokannustimet ohjaavat yrityksiä niiden investointipäätöksissä. Verokannustimilla voidaan pyrkiä ohjaamaan investointeja tietyille alueille, toimialoille tai sektoreille. Viime vuosina erityisesti vihreään siirtymään on kannustettu tarjoamalla vero-helpotuksia kyseisten investointien toteuttajille. Myös tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) edistämiseen liittyvät verokannustimet ovat yleisiä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä keinoja investointien houkuttelussa voidaan käyttää ja kuinka tehokkaita keinot ovat olleet. Tutkielmassa paneudutaan siihen, onko verotus merkittävä tekijä investointipäätöksissä, ja miten erilaisten verokannustimien avulla voidaan vaikuttaa investointipäätöksiin. Tarkoituksena on selvittää verokannustimien vaikutusta sekä kansainvälisissä että kotimaisissa tilanteissa ja sitä, kuinka tarkkaan investoivat yritykset ottavat verotukselliset tekijät huomioon investointipäätöksenteossa.

Verokannustimien tehokkuus riippuu huomattavasti investoinnin luonteesta, investoivan yrityksen ominaispiirteistä ja investoinnin maantieteellisestä alueesta. Tutkielmassa havaitaan, että kehittyneemmissä ja teollistuneissa länsimaissa yleisempiä ovat kiihdytettyjen poistojen muodossa toteutetut verokannustimet, kun puolestaan kehittyvissä maissa yleisessä käytössä ovat määräaikaiset verovapautukset investoinnin kerryttämistä tuloista. Verokannustimien havaitaan myös tehoavan hieman heikommin, kun kyseessä on kehittyvä maa verrattuna teollistuneisiin maihin. Joka tapauksessa verokannustimet ovat ympäri maailmaa käytössä oleva keino, jolla investointeja houkutellaan.

Tehokkuutta voidaan arvioida esimerkiksi siten, olisiko yritys toteuttanut investoinnin verokannustimesta huolimatta tai muuttiko verokannustin yrityksen investoinnin luonnetta tai suuruutta. Verokannustimien tehokkuus riippuu pitkälti niiden käytännön toteutuksesta ja siitä kuinka laajan joukon yrityksiä ne tavoittavat. Tässä tutkielmassa käydään läpi, mitä erilaisia mahdollisuuksia on tarjota investoiville yrityksille verohuojennuksia. Tutkielmassa huomioidaan sekä julkisen sektorin että investoivan yrityksen näkökulmat. Julkisen sektorin kannalta on tärkeää pohtia myönnetyn verokannustimen hintaa suhteessa sen aiheuttamiin hyötyihin. Onkin oleellista arvioida, saavutettiinko verokannustimella sille asetut tavoitteet. Yrityksen kannalta tutkitaan investointeihin liittyvää päätöksentekoprosessia ja sitä, mikä rooli verokannustimilla on tässä prosessissa. Lisäksi tarkastellaan yleisesti verotuksen vaikutuksia yrityksen liiketoiminnassa ja päätöksenteossa. Tarkastelun tukena käytetään teoriaa optimaalisesta pääomarakenteesta sekä päämies-agenttiteoriaa, joiden avulla voidaan arvioida muun muassa pääoma- ja omistajarakenteen vaikutusta verokannustimien tehokkuuteen.

Perinteisesti veroasteen ja investointihalukkuuden on katsottu olevan negatiivisesti riippuvaisia eli toisin sanoen korkea veroaste vähentäisi investointeja. Käytännössä on kuitenkin todettu, ettei asia ole aina näin yksinkertainen johtuen muun muassa yrityksen pääomarakenteesta. Tutkielmassa huomataan, että verokannustimet eivät ole merkittävin investointeihin vaikuttava tekijä, mutta niillä on kuitenkin merkitystä ja vaikuttavat erityisesti yrityksiin, joilla on puutetta käteisestä, jolla investointeja voidaan rahoittaa. Tutkielmassa havaitaan myös, että välittömiä kassavirtahyötyjä tuottavat verokannustimet ovat kaikista tehokkaimpia.