Rautakala kuivalla maalla : Ulkoministeriön tilannekuva vuoden 1981 Ruotsin sukellusveneselkkauksessa
Koskinen, Elias (2025-05-27)
Rautakala kuivalla maalla : Ulkoministeriön tilannekuva vuoden 1981 Ruotsin sukellusveneselkkauksessa
(27.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060460253
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060460253
Tiivistelmä
Lokakuun 27. päivän iltana vuonna 1981 neuvostoliittolainen sukellusvene ajoi karille Karlskronan sotilasalueella Etelä-Ruotsissa. Suomen ulkoministeriössä selkkauksesta saatiin varsin kattava tilannekuva, mutta vaikka sen vaikutukset Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan olivat negatiiviset, ei Neuvostoliiton toimintaan tai selkkaukseen otettu varsinaisesti kantaa. Tässä tutkimuksessa tarkastelen tilannekuvan kehittymistä selkkauksen aikana ja tilannekuvan pohjalta tehtyjä johtopäätöksiä selkkauksen vaikutuksista Suomeen, miksi siihen ei uskallettu ottaa kantaa ja miksi Suomen ulkopoliittinen linja erosi merkittävästi muista Pohjoismaista selkkauksen suhteen.
Aineistona on ulkoministeriön arkiston selkkaukseen liittyvä aineisto. Aineisto koostuu ulkoministeriön lähetystöiltä saamista raporteista, ulkoministeriön lähetystöihin lähettämästä materiaalista sekä ulkoministeriön ja pääesikunnan muistioista selkkaukseen liittyen. Tutkimusmenetelmänä on tilannekuva-analyysi, johon sovellan kolmitasoista tilannekuvan konseptia. Menetelmää tukevat laadullisen sisällönanalyysin keinot.
Ulkoministeriö rakensi tilannekuvaansa tieto- ja tavoitelähtöisesti selkkauksen aikana. Erityisesti ulkoministeriötä kiinnosti suomettumiskommentointi ja selkkauksen vaikutukset Pohjolan ydinaseettomaan vyöhykkeeseen. Selkkauksesta saatiin Tukholman suurlähetystön kautta kattava ruotsalaisnäkökulma. Neuvostoliiton näkemykset selkkauksesta olivat virallisten tiedonantojen varassa selkkauksen loppumiseen saakka.
Selkkauksen suhteen Suomen ulkopolitiikka oli hyvin suomettunutta. Suomen politiikka erosi merkittävästi muista Pohjoismaista, jotka tuomitsivat Neuvostoliiton tekemän alueellisen koskemattomuuden loukkauksen. Suomen politiikkaan vaikutti erityisesti presidentti Kekkosen heikon terveydentilan ja sitä seuranneen eron aiheuttama tyhjiö ulkopoliittisessa johtajuudessa. Suomettunut ulkopolitiikka saattoi jopa hyödyttää Suomea pitkällä aikavälillä erityisesti vuoden 1982 presidentinvaalin alla.
Aineistona on ulkoministeriön arkiston selkkaukseen liittyvä aineisto. Aineisto koostuu ulkoministeriön lähetystöiltä saamista raporteista, ulkoministeriön lähetystöihin lähettämästä materiaalista sekä ulkoministeriön ja pääesikunnan muistioista selkkaukseen liittyen. Tutkimusmenetelmänä on tilannekuva-analyysi, johon sovellan kolmitasoista tilannekuvan konseptia. Menetelmää tukevat laadullisen sisällönanalyysin keinot.
Ulkoministeriö rakensi tilannekuvaansa tieto- ja tavoitelähtöisesti selkkauksen aikana. Erityisesti ulkoministeriötä kiinnosti suomettumiskommentointi ja selkkauksen vaikutukset Pohjolan ydinaseettomaan vyöhykkeeseen. Selkkauksesta saatiin Tukholman suurlähetystön kautta kattava ruotsalaisnäkökulma. Neuvostoliiton näkemykset selkkauksesta olivat virallisten tiedonantojen varassa selkkauksen loppumiseen saakka.
Selkkauksen suhteen Suomen ulkopolitiikka oli hyvin suomettunutta. Suomen politiikka erosi merkittävästi muista Pohjoismaista, jotka tuomitsivat Neuvostoliiton tekemän alueellisen koskemattomuuden loukkauksen. Suomen politiikkaan vaikutti erityisesti presidentti Kekkosen heikon terveydentilan ja sitä seuranneen eron aiheuttama tyhjiö ulkopoliittisessa johtajuudessa. Suomettunut ulkopolitiikka saattoi jopa hyödyttää Suomea pitkällä aikavälillä erityisesti vuoden 1982 presidentinvaalin alla.