”Suomesta tulee koko maailman terveyskeskus” : Eduskunnassa vuonna 2022 käyty keskustelu paperittomien terveydenhuollon parantamisesta
Eskola, Helmi (2025-05-27)
”Suomesta tulee koko maailman terveyskeskus” : Eduskunnassa vuonna 2022 käyty keskustelu paperittomien terveydenhuollon parantamisesta
(27.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060460515
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060460515
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan eduskunnassa vuonna 2022 käytyä keskustelua liittyen Marinin hallituksen esitykseen HE 112/2022 vp. Esityksessä haluttiin laajentaa paperittomien eli maassa ilman laillista oleskelulupaa olevien terveyspalvelut koskemaan myös välttämättömiä palveluja. Tavoitteena on selvittää, millä argumenteilla esitystä vastustettiin ja puolustettiin, miten paperittomista puhuttiin ja millaisia taustatekijöitä keskusteluun vaikutti. Menetelmänä on laadullinen sisällönanalyysi. Primaariaineisto koostuu hallituksen esityksen ja aiheesta tehdyn suullisen kysymyksen käsittelyitä koskevien täysistuntokeskustelujen pöytäkirjoista.
Keskustelun argumentaatiosta on erotettavissa neljä pääargumenttia: terveydenhuoltojärjestelmän kantokyky, turvallisuusuhat, ihmisoikeudet ja talous. Esitystä sekä puolustettiin että vastustettiin näiden argumenttien pohjalta. Myös valiokunnassa käsiteltyjen asiantuntijalausuntojen argumentit vastasivat näitä pääargumentteja. Eduskuntakeskustelussa esityksen vastustajat nostivat esiin etenkin kansainväliseen turvallisuustilanteeseen liitettyjä uhkia ja esityksen mahdolliset negatiiviset vaikutukset talouteen ja terveydenhuoltojärjestelmän kantokykyyn. Esityksen puolustajat taas korostivat ihmisoikeuksia, esityksen tarjoamia positiivisia mahdollisuuksia ja esityksen pienenä pidettyä vaikutusta ja kokoluokkaa.
Puhetavat erosivat keskustelun osapuolten välillä. Esitystä puolustaneet puhuivat paperittomista ja korostivat heidän inhimillisiä piirteitään. Esitystä vastustaneet taas puhuivat laittomista maahanmuuttajista ja liittivät heihin monia negatiivisia piirteitä ja uhkakuvia. Kansanedustajien jakautuminen esitystä puolustaneisiin ja vastustaneisiin noudatti täydellisesti hallitus-oppositiolinjaa eli keskusteluun osallistuneet hallituksen edustajat kannattivat esitystä, ja opposition edustajat taas vastustivat sitä. Myös puolueiden yleiset maahanmuuttopoliittiset linjat näkyivät keskustelussa. Esimerkiksi maahanmuuttovastaisuudesta tunnetut perussuomalaiset osallistuivat keskusteluun kaikista aktiivisimmin ja vastustivat esitystä tiukasti. Keskustelussa on nähtävillä monia maahanmuuttopoliittiselle keskustelulle tyypillisiä piirteitä ja argumentaatiotapoja.
Keskustelun argumentaatiosta on erotettavissa neljä pääargumenttia: terveydenhuoltojärjestelmän kantokyky, turvallisuusuhat, ihmisoikeudet ja talous. Esitystä sekä puolustettiin että vastustettiin näiden argumenttien pohjalta. Myös valiokunnassa käsiteltyjen asiantuntijalausuntojen argumentit vastasivat näitä pääargumentteja. Eduskuntakeskustelussa esityksen vastustajat nostivat esiin etenkin kansainväliseen turvallisuustilanteeseen liitettyjä uhkia ja esityksen mahdolliset negatiiviset vaikutukset talouteen ja terveydenhuoltojärjestelmän kantokykyyn. Esityksen puolustajat taas korostivat ihmisoikeuksia, esityksen tarjoamia positiivisia mahdollisuuksia ja esityksen pienenä pidettyä vaikutusta ja kokoluokkaa.
Puhetavat erosivat keskustelun osapuolten välillä. Esitystä puolustaneet puhuivat paperittomista ja korostivat heidän inhimillisiä piirteitään. Esitystä vastustaneet taas puhuivat laittomista maahanmuuttajista ja liittivät heihin monia negatiivisia piirteitä ja uhkakuvia. Kansanedustajien jakautuminen esitystä puolustaneisiin ja vastustaneisiin noudatti täydellisesti hallitus-oppositiolinjaa eli keskusteluun osallistuneet hallituksen edustajat kannattivat esitystä, ja opposition edustajat taas vastustivat sitä. Myös puolueiden yleiset maahanmuuttopoliittiset linjat näkyivät keskustelussa. Esimerkiksi maahanmuuttovastaisuudesta tunnetut perussuomalaiset osallistuivat keskusteluun kaikista aktiivisimmin ja vastustivat esitystä tiukasti. Keskustelussa on nähtävillä monia maahanmuuttopoliittiselle keskustelulle tyypillisiä piirteitä ja argumentaatiotapoja.