Varokaa, tuolta tulee DEI! : DEI-politiikan ulkopuolisten ryhmien uhkakäsitykset monimuotoisuudesta, oikeudenmukaisuudesta ja inkluusiosta

Abstract

DEI-politiikka, eli monimuotoisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja inkluusioon tähtäävä politiikka ja toimenpiteet ovat varsinkin Yhdysvalloissa herättäneet paljon keskustelua ja jopa vastustusta. Tässä tutkielmassa tutkin etuoikeutettujen, tai toisin sanoen DEI-politiikan ulkopuolisten ryhmien, kokemaa DEI-politiikan aiheuttamaa uhkaa. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaista uhkaa DEI-politiikka voi sen ulkopuolisissa ryhmissä aiheuttaa, ja liittyykö mahdollinen uhan kokemus DEI-politiikan ulkopuolisten ryhmien valta-asemaan. Tutkielman toteutin integroivana kirjallisuuskatsauksena, jonka avulla pyrin syntetisoimaan tietoa DEI-politiikasta, sen aiheuttamista uhkakuvista ja uhkakuvien kietoutumisesta valta-asemiin aiemman tutkimuksen perusteella.

Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä hyödynsin ryhmien välisten uhkien teoriaa ja sosiaalisen hallinnan teoriaa. Ryhmien välisten uhkien teorian avulla analysoin DEI-politiikan ulkopuolisten ryhmien kokemaa uhkaa ja sitä, oliko uhka symbolista eli kulttuuriin liittyvää, vai konkreettista eli realistista uhkaa. Sosiaalisen hallinnan teoriaa hyödynsin uhkakuvien ja valta-aseman välisen yhteyden analysointiin.

Tutkielmani tulosten perusteella DEI-politiikan ulkopuoliset ryhmät kokevat DEI-politiikan lähinnä symbolisena, eli kulttuureihin ja normeihin kohdistuvana uhkana. Keskeisimmät symboliset uhkakuvat liittyivät meritokraattisen kulttuuriin kyseenalaistamiseen, ulossulkemiseen ja etuoikeutetun aseman näkyväksi tekemiseen. Tulosten perusteella symboliseen uhkaan voi myös kietoutua realistista uhkaa, joka kohdistuu esimerkiksi saatavilla oleviin resursseihin. Symbolinen, kulttuuriin kohdistuva uhka linkittyy DEI-politiikan ulkopuolisten ryhmien valta-asemaan, kun nämä ryhmät kokevat DEI-politiikan horjuttavan näiden valta-asemaa ylläpitävää kulttuuria. Esimerkiksi meritokratia, jonka koettiin olevan uhattuna, voidaan käsittää etuoikeutettujen ryhmien valta-asemaa ylläpitävänä legitimoivana myyttinä. DEI-politiikan mahdollisesti aiheuttamat muutokset yhteiskunnan sosiaalisessa hierarkiassa voidaan kokea nollasummapelinä, jossa suhteellinen aseman muutos nähdään absoluuttisena muutoksena, jossa toinen ryhmä voittaa ja toinen häviää. Tulosten perusteella yksi uhkakuvien muodostumiseen vaikuttava tekijä oli väärinkäsitykset, jotka liittyivät esimerkiksi DEI-politiikan vaikutuksiin.

Etuoikeutetut ryhmät voivat siis kokea DEI-politiikan uhkana omaa valta-asemaansa ylläpitäville normeille ja kulttuurille. Esimerkiksi uhka meritokratialle voidaan nähdä uhkana etuoikeutetuille ryhmille, ja ajatella sen antavan muille ryhmille epäreilua etua esimerkiksi kilpailuissa työpaikoista. Uhka voi myös kohdistua pelkoon siitä, että aiemmin neutraalina tai hyvänä nähdyt ominaisuudet, kuten valkoisuus, voivatkin joutua syrjinnän ja kritiikin kohteeksi. Nämä käsitykset DEI-politiikan vaikutuksista voivat pohjautua väärinkäsityksiin, jotka voivat liittyä myös yleisempään käsitykseen yhteiskunnan sosiaalisesta rakenteesta, ja siitä, miten DEI-politiikka toimii tämän rakenteen sisällä. DEI-politiikka voidaan nähdä epäreiluna etumatkan antamisena, koska omassa asemassa ei ole välttämättä kohdannut rakenteellista syrjintää ja sen mukanaan tuomia esteitä. Jos DEI-politiikan vastustus kumpuaa väärinkäsityksistä, on näitä väärinkäsityksiä mahdollistaa purkaa, jotta DEI-politiikan avulla voidaan edistää sen tavoitteita.