Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Kandidaatin tutkielmat (kokotekstit)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Kandidaatin tutkielmat (kokotekstit)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

"Kaikista vähimmin heistä on näin ollen taistelijoiksi." : Sotapsykiatrinen asiantuntijuus, auktoriteettiasema ja valta Sotilaslääketieteellisessä Aikakauslehdessä vuosina 1946-1950

Lehtoranta, Siiri (2025-06-02)

"Kaikista vähimmin heistä on näin ollen taistelijoiksi." : Sotapsykiatrinen asiantuntijuus, auktoriteettiasema ja valta Sotilaslääketieteellisessä Aikakauslehdessä vuosina 1946-1950

Lehtoranta, Siiri
(02.06.2025)
Katso/Avaa
Kandidaatintutkielma_Lehtoranta_Siiri.pdf (475.8Kb)
Lataukset: 

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061064427
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen sitä, miten Sotilaslääketieteellisessä Aikakauslehdessä rakennettiin sotapsykiatrista auktoriteettia, asiantuntijuutta ja valta-asemaa sotienjälkeisessä Suomessa. Lisäksi tarkastelen sitä, millaisin retorisin keinoin sotapsykiatrit muovasivat omia valta-asemiaan, sekä sitä, millaisia subjektipositioita sotapsykiatrit rakensivat itsensä ja potilaan välille. Lähdeaineistoni koostuu kolmesta Sotilaslääketieteellisen Aikakauslehden artikkelista, jotka on julkaistu vuosina 1946, 1947 ja 1950. Artikkelien kirjoittajat ovat nimeltään Sven E. Donner, Johannes Heinonen ja Tauno Ollinen. Artikkeleissa käsitellään muun muassa sotapsykiatrisia käytäntöjä, kuten diagnooseja, hoitomuotoja sekä muita käytänteitä, jotka liittyvät esimerkiksi hoidon järjestelyyn.
Analysoin lähdeaineistoa retoriikan analyysin menetelmin. Etsin aineistosta valtaan ja auktoriteettiin liittyviä näkökulmia, ja selvitän, miten nämä näkökulmat vaikuttavat sotapsykiatriseen käytäntöön sekä sotapsykiatrisen tradition muodostumiseen. Näiden teemojen selvittäminen avaa sitä, miten sotapsykiatrit ovat rakentaneet ja vahvistaneet omia valta-asemiaan sodanjälkeisessä Suomessa omalla tieteenalallaan. Sotapsykiatrinen traditio luotiin vastaamaan juuri sodasta selvinneen valtion tarpeita. Suomalaista sotapsykiatriaa tutkiessa esiin nousevat muun muassa kansainväliset vaikutteet, saksalaisen tradition vaikutus sekä sotienjälkeinen epävakaa poliittinen ilmapiiri.
Sotapsykiatrit rakensivat valta-asemiaan ja auktoriteettiaan esimerkiksi viittaamalla laajempaan lääketieteelliseen ammattipiiriin, sekä tuomalla esiin sota-ajalta kerättyä tietotaitoa. Muovaamalla ja määrittelemällä sotapsykiatrista käytäntöä sotapsykiatrit nostivat itsensä vahvaan valta-asemaan. Potilas kutistettiin numeraaliseksi muuttujaksi, jonka psyykkiset vammat kertoivat jostakin henkilökohtaisesta viasta tai häiriöstä. Näin määritellyt subjektipositiot nostivat psykiatrin jalustalle, ja häivyttivät potilaan tutkittavaksi objektiksi. Nämä ovat retorisia keinoja, joilla sotapsykiatrit rakensivat auktoriteettiaan, ja vahvistivat valta-asemiaan.
Kokoelmat
  • Kandidaatin tutkielmat (kokotekstit) [1760]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste