Hiljainen irtisanoutuminen organisaatiossa: miten työn merkityksellisyys auttaa ymmärtämään ilmiötä
Zhukovskaya, Alena (2025-06-04)
Hiljainen irtisanoutuminen organisaatiossa: miten työn merkityksellisyys auttaa ymmärtämään ilmiötä
(04.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061065397
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061065397
Tiivistelmä
Tämän kandidaattitutkielma tavoitteena on tarkastella hiljaista irtisanoutumista (quiet quiting, QQ) työelämässä esiintyvänä käyttäytymisilmiönä ja ymmärtää sen vaikutuksia organisaatioiden toimintaan. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena ja sen keskeisenä välineenä hyödynnettiin MQQS-mittaria (Multidimensional Quiet Quitting Scale), joka tarjoaa luotettavan tavan tarkastella ilmiön esiintymistä organisaatioissa.
Tutkielmassa havaittiin, että hiljainen irtisanoutuminen ilmenee työn psykologisena etääntymisenä, jossa työn-tekijä vetäytyvät ylimääräisestä työtehtävästä ja yhteistyöstä, vaikka jatkavat muodollisesti työssään. Tämä voi heikentää työyhteisön ilmapiiriä, asiakaskokemusta ja organisaatioiden kilpailukykyä. Ilmiö ei ole näkyvää protestointia, vaan muodostuu vähäisinä käyttäytymisen muutoksina, joiden taustalla voivat olla, pettymys, uupumus tai epäoikeudenmukaisuus.
Tutkimuksen toinen keskeinen tarkastelunäkökulma oli työn merkityksellisyys ja sen yhteys hiljaisen irtisa-noutumiseen. Kirjallisuuden perusteella työn merkityksellisyys voi vaikuttaa ilmiöön kahdella tavalla: se voi suojata hiljaiselta irtisanoutumiselta tai se voi altistaa työntekijää ilmiölle, jos työntekijä sietää kuormittavaa työoloja merkityksellisen koetun työn vuoksi. Näin ollen työn merkityksellisyyden vaikutus ei ole yksiselittei-nen kokemus ilmiössä.
Tutkielman johtopäätöksenä korostetaan, että hiljainen irtisanoutuminen on tärkeää työelämän ilmiö, joka hei-jastaa työntekijän muuttunutta suhdetta työhönsä ja organisaatioonsa. Sen ymmärtäminen voi auttaa organisaatioita kehittämään johtamiskäytäntöjä ja työoloja, jotka tukevat työhyvinvointia ja kestävää menestystä.
Tutkielmassa havaittiin, että hiljainen irtisanoutuminen ilmenee työn psykologisena etääntymisenä, jossa työn-tekijä vetäytyvät ylimääräisestä työtehtävästä ja yhteistyöstä, vaikka jatkavat muodollisesti työssään. Tämä voi heikentää työyhteisön ilmapiiriä, asiakaskokemusta ja organisaatioiden kilpailukykyä. Ilmiö ei ole näkyvää protestointia, vaan muodostuu vähäisinä käyttäytymisen muutoksina, joiden taustalla voivat olla, pettymys, uupumus tai epäoikeudenmukaisuus.
Tutkimuksen toinen keskeinen tarkastelunäkökulma oli työn merkityksellisyys ja sen yhteys hiljaisen irtisa-noutumiseen. Kirjallisuuden perusteella työn merkityksellisyys voi vaikuttaa ilmiöön kahdella tavalla: se voi suojata hiljaiselta irtisanoutumiselta tai se voi altistaa työntekijää ilmiölle, jos työntekijä sietää kuormittavaa työoloja merkityksellisen koetun työn vuoksi. Näin ollen työn merkityksellisyyden vaikutus ei ole yksiselittei-nen kokemus ilmiössä.
Tutkielman johtopäätöksenä korostetaan, että hiljainen irtisanoutuminen on tärkeää työelämän ilmiö, joka hei-jastaa työntekijän muuttunutta suhdetta työhönsä ja organisaatioonsa. Sen ymmärtäminen voi auttaa organisaatioita kehittämään johtamiskäytäntöjä ja työoloja, jotka tukevat työhyvinvointia ja kestävää menestystä.