"Surkea epäonnistuminen" : Keskustelu ruotsalaisten vapaaehtoisten rekrytoinnista Viron vapaussotaan ruotsalaisissa sanomalehdissä 1918-1919

Abstract

Tämän tutkielman aiheena on Viron vapaussotaan osallistuneiden ruotsalaisten vapaaehtoisten rekrytoinnin epäonnistuminen asetettuihin tavoitteisiin nähden, ja rekrytointiin liittyvä keskustelu Ruotsin sanomalehdistössä. Tutkimusongelmana on selvittää, miksi rekrytoinnin tulokset olivat niin vaatimattomia, ja mitä lehdet kirjoittivat rekrytoinnista sekä sen epäonnistumisesta. Lisäksi tarkastellaan, miten rekrytointiin suhtauduttiin eri poliittisten suuntausten edustamissa lehdissä. Tutkimuksen aikarajauksena on ajanjakso 16.12.1918–7.4.1919, jolta alkuperäisaineistona käytetään ruotsalaisia sanomalehtiä Aftonbladet, Dagens Nyheter, Folkets Dagblad Politiken ja Social-Demokraten. Oikeistolainen Aftonbladet tuki rekrytointeja ja vasemmistososialistinen Folkets Dagblad Politiken vastusti niitä, ja näiden välille muodostui rintamalinja kiihkeässä lehdistösodassa. Folkets Dagblad Politiken asettui Neuvosto-Venäjän vallankumouksellisten bolsevikkien rinnalle, ja Aftonbladetissa oli kysymys laajemmasta taistelusta bolsevikkeja vastaan, kuin ainoastaan Viron vapaussodasta. Hallitusta lähellä olevat Dagens Nyheter ja Social-Demokraten pysyivät maltillisina. Ruotsin hallitus ei tukenut vapaaehtoisten rekrytointia ja rahoitus oli keskeinen ongelma. Virolla ei ollut vastaavia resursseja hyödyntää ruotsalaisia vapaaehtoisia, kuin Suomella oli ollut vuotta aiemmin sisällissodan aikana. Ruotsalaisia upseereita vieraili Virossa tutustumassa taloudelliseen, poliittiseen ja sotilaalliseen tilanteeseen. Palaute matkalta pysäytti käytännössä rekrytointitoimenpiteet, ennen kuin uusia toimijoita aktivoitui. Lehdissä tuotiin myös esiin rekrytointiorganisaation tehottomuus ja selkeän sotilasjohdon puute. Johdon ja organisaation puutteiden vuoksi monet vapaaehtoisiksi hakeutuvat joutuivat siirtymään itsenäisesti Viroon, ja ottamaan henkilökohtaisen riskin joutua jatkossa ruotsalaisen työväenliikkeen mustiin listoihin perustuvan syrjinnän kohteeksi. Tämä syrjintä periytyi jo Suomen sisällissotaan osallistuneiden kohtelusta vuotta aiemmin. Folkets Dagblad Politiken piti yllä tätä uhkaa, ja sillä oli vaikutuksensa rekrytointeihin. Vapaaehtoisjoukkojen jälkimaine Ruotsissa ei ole ollut hyvä, eikä tutkimuskirjallisuutta joukoista ole syntynyt suuressa määrin. Sanomalehdet alkuperäisaineistona antavat kuitenkin merkittävän lisän tähän ”surkeaan epäonnistumiseen”, jossa alkuperäinen tavoite jäi saavuttamatta.