Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi: Työhön liittyvien psykologisten stressitekijöiden yhteys dementoiviin muistisairauksiin
Palmu, Milla; Toppinen, Iina (2025-06-09)
Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi: Työhön liittyvien psykologisten stressitekijöiden yhteys dementoiviin muistisairauksiin
(09.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061267239
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061267239
Tiivistelmä
Maailman terveysjärjestö on vuonna 2025 ilmoittanut dementian olevan maailman seitsemänneksi yleisin kuolinsyy ja yksi tärkeimmistä ikääntyneiden ihmisten toimintakyvyn rappeuttavista sairauksista. Monia riskitekijöitä dementoiviin muistisairauksiin on jo tunnistettu, mutta työperäisten stressitekijöiden yhteydestä dementiaan on vain rajallisesti tutkimusta. Riskitekijöiden huolellinen tunnistaminen on tärkeää, jotta voitaisiin viivästyttää tai estää dementoivan sairauden puhkeaminen sekä hidastaa sen etenemistä. Tässä tutkielmassa pyrimme tunnistamaan, mitkä työhön liittyvät psykologiset stressitekijät ovat yhteydessä dementoiviin muistisairauksiin, ja millainen tämä yhteys on.
Sisällytimme systemaattiseen katsaukseen yhteensä 16 artikkelia, jotka on julkaistu vuosien 2004 ja 2025 välillä. Katsauksessa oli mukana yhteensä 1 774 610 tutkittavaa, jotka olivat tutkimuksen alkaessa 35–104-vuotiaita. Tutkimuksissa esille tulleita stressitekijöitä olivat suuret työn vaatimukset, vähäiset työn hallintamahdollisuudet, palkkioiden ja ponnistelujen epätasapaino, sosiaalisen tuen puute sekä pitkittyneet konfliktit esihenkilön tai kollegan kanssa. Työn vaatimusten ja hallinnan käsitteet perustuvat Robert Karasekin tunnettuun työn vaatimusten ja hallinnan malliin. Näistä stressitekijöistä tutkimusta oli kaikkein eniten, joten loimme näiden tekijöiden osalta myös meta analyysit tarkemman tiedon saamiseksi.
Meta-analyyseissä havaitsimme sekä työn vaatimuksilla että hallinnalla olevan pieni, mutta tilastollisesti merkitsevä efekti suhteessa dementoiviin muistisairauksiin. Tulostemme mukaan työn suuret vaatimukset pienensivät riskiä sairastua dementoiviin muistisairauksiin, kun taas heikot hallintamahdollisuudet olivat yhteydessä suurempaan riskiin sairastua dementiaan. Ponnistelujen ja palkkioiden epätasapainon osalta katsauksessamme ei havaittu itsenäistä yhteyttä dementoiviin muistisairauksiin. Sosiaalisen tuen ja konfliktien osalta tutkimukset olivat ristiriitaisia, sillä osassa tutkimuksista vähäinen sosiaalinen tuki ja konfliktit olivat yhteydessä suurempaan dementiariskiin, osassa eivät.
Vaikka tutkimuksessamme havaittiin tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä työn vaatimusten ja hallinnan osalta, havaitsemamme efektit olivat melko pieniä. Työn vaatimusten osalta tutkimukset sisälsivät hyvin erityyppisiä vaatimuksia, joten tulevaisuudessa tulisi tutkia tarkemmin, millaiset vaatimukset ovat yhteydessä dementiaan. Tulostemme pohjalta huomasimme, että erityisesti kognitiivisesti haastavat vaatimukset näyttäisivät olevan yhteydessä pienentyneeseen riskiin sairastua dementiaan. Työn hallinnan osalta tulokset olivat huomattavasti yhdenmukaisempia, sillä ainoastaan yhdessä tutkimuksessa vähäinen työn hallinta ei ollut yhteydessä suurempaan dementiariskiin. Tutkimustuloksemme antavat näyttöä siitä, että dementiariskiä on mahdollista pienentää myös työpaikoilla, esimerkiksi lisäämällä työn hallintamahdollisuuksia sekä kognitiivisia vaatimuksia. According to the World Health Organization, dementia is the seventh leading cause of death and one of the main causes of disability among older adults as of 2025. Many risk factors for dementing memory disorders have already been identified, but research on the association between work-related stressors and dementia remains limited. Careful assessment of risk factors is important for delaying or preventing the onset of dementia and for slowing its progression. In this thesis, we aim to identify which work-related psychological stressors are associated with dementing memory disorders and the nature of these associations.
Our systematic review included a total of 16 articles published between 2004 and 2025. The review encompassed 1,774,610 participants aged 35–104 years at baseline. The stressors identified in the studies included high job demands, low job control, imbalance between effort and rewards, lack of social support, and prolonged conflict with a supervisor or colleague. The concepts of job demands and job control are based on Robert Karasek’s well-known Job Demand-Control model. These stressors were the most frequently studied, and therefore we conducted meta-analyses on these factors to gain more detailed insights.
In the meta-analyses, both job demands and job control were found to have a small but statistically significant association with dementia-related memory disorders. Our results suggest that high job demands were associated with a lower risk of dementing memory disorders, while low job control was associated with a higher risk. Regarding effort-reward imbalance, our review did not find an independent association with dementing memory disorders. For social support and conflict, the findings were mixed—some studies linked low social support and interpersonal conflict to an increased risk of dementia, while others did not.
Although we found statistically significant associations for job demands and control, the observed effects were relatively small. The studies included a wide range of job demands, so future research should explore which specific types of demands are most relevant to dementia risk. Based on our findings, cognitively demanding tasks in particular appear to be associated with a reduced risk of dementia.
Sisällytimme systemaattiseen katsaukseen yhteensä 16 artikkelia, jotka on julkaistu vuosien 2004 ja 2025 välillä. Katsauksessa oli mukana yhteensä 1 774 610 tutkittavaa, jotka olivat tutkimuksen alkaessa 35–104-vuotiaita. Tutkimuksissa esille tulleita stressitekijöitä olivat suuret työn vaatimukset, vähäiset työn hallintamahdollisuudet, palkkioiden ja ponnistelujen epätasapaino, sosiaalisen tuen puute sekä pitkittyneet konfliktit esihenkilön tai kollegan kanssa. Työn vaatimusten ja hallinnan käsitteet perustuvat Robert Karasekin tunnettuun työn vaatimusten ja hallinnan malliin. Näistä stressitekijöistä tutkimusta oli kaikkein eniten, joten loimme näiden tekijöiden osalta myös meta analyysit tarkemman tiedon saamiseksi.
Meta-analyyseissä havaitsimme sekä työn vaatimuksilla että hallinnalla olevan pieni, mutta tilastollisesti merkitsevä efekti suhteessa dementoiviin muistisairauksiin. Tulostemme mukaan työn suuret vaatimukset pienensivät riskiä sairastua dementoiviin muistisairauksiin, kun taas heikot hallintamahdollisuudet olivat yhteydessä suurempaan riskiin sairastua dementiaan. Ponnistelujen ja palkkioiden epätasapainon osalta katsauksessamme ei havaittu itsenäistä yhteyttä dementoiviin muistisairauksiin. Sosiaalisen tuen ja konfliktien osalta tutkimukset olivat ristiriitaisia, sillä osassa tutkimuksista vähäinen sosiaalinen tuki ja konfliktit olivat yhteydessä suurempaan dementiariskiin, osassa eivät.
Vaikka tutkimuksessamme havaittiin tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä työn vaatimusten ja hallinnan osalta, havaitsemamme efektit olivat melko pieniä. Työn vaatimusten osalta tutkimukset sisälsivät hyvin erityyppisiä vaatimuksia, joten tulevaisuudessa tulisi tutkia tarkemmin, millaiset vaatimukset ovat yhteydessä dementiaan. Tulostemme pohjalta huomasimme, että erityisesti kognitiivisesti haastavat vaatimukset näyttäisivät olevan yhteydessä pienentyneeseen riskiin sairastua dementiaan. Työn hallinnan osalta tulokset olivat huomattavasti yhdenmukaisempia, sillä ainoastaan yhdessä tutkimuksessa vähäinen työn hallinta ei ollut yhteydessä suurempaan dementiariskiin. Tutkimustuloksemme antavat näyttöä siitä, että dementiariskiä on mahdollista pienentää myös työpaikoilla, esimerkiksi lisäämällä työn hallintamahdollisuuksia sekä kognitiivisia vaatimuksia.
Our systematic review included a total of 16 articles published between 2004 and 2025. The review encompassed 1,774,610 participants aged 35–104 years at baseline. The stressors identified in the studies included high job demands, low job control, imbalance between effort and rewards, lack of social support, and prolonged conflict with a supervisor or colleague. The concepts of job demands and job control are based on Robert Karasek’s well-known Job Demand-Control model. These stressors were the most frequently studied, and therefore we conducted meta-analyses on these factors to gain more detailed insights.
In the meta-analyses, both job demands and job control were found to have a small but statistically significant association with dementia-related memory disorders. Our results suggest that high job demands were associated with a lower risk of dementing memory disorders, while low job control was associated with a higher risk. Regarding effort-reward imbalance, our review did not find an independent association with dementing memory disorders. For social support and conflict, the findings were mixed—some studies linked low social support and interpersonal conflict to an increased risk of dementia, while others did not.
Although we found statistically significant associations for job demands and control, the observed effects were relatively small. The studies included a wide range of job demands, so future research should explore which specific types of demands are most relevant to dementia risk. Based on our findings, cognitively demanding tasks in particular appear to be associated with a reduced risk of dementia.