Suuhygienistien näkemykset ja osaaminen pelkäävän potilaan hoidossa

Abstract

Suun terveydenhuollossa potilaiden kokema pelko tai ahdistus ovat varsin yleisiä tuntemuksia, joita hoitotilanteessa esiintyy. Pelko aiheuttaa hammashoidon välttelyä, hoidon viivästymistä ja suun terveyden ongelmien pahenemista, jotka puolestaan vaikuttavat ihmisen yleisterveyteen ja elämänlaatuun. Pelko on myös tekijä, joka vaikuttaa ammattilaisen näkökulmasta hoidon suunnitteluun ja toteutukseen. Tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa suuhygienistien näkemyksiä pelkäävän potilaan hoidosta sekä suuhygienistien osaamista ja menetelmiä pelkäävän potilaan hoitoon liittyen.

Tutkielman tietokantahaut suoritettiin alkuvuodesta 2025. Hakuja tehtiin PubMed, CINAHL, Cochrane Library ja Medic -tietokantoihin. Näistä tietokannoista Pubmed, CINAHL ja Cochrane Library tuottivat yhteensä 227 hakutulosta. Järjestelmällisen tiedonhaun mukaisesti, käytettiin tietokantahakuihin aiheeseen ennalta määriteltyä hakulauseketta. Löydetyistä tutkimuksista kuusi valittiin mukaanotto- ja poissulkukriteerien perusteella tutkielmaan tarkasteltavaksi, ja näistä viisi on määrällisiä poikkileikkaustutkimuksia ja yksi monimenetelmätutkimus. Tutkimusten laatua tarkasteltiin JBI-arviointikriteerien perusteella.

Tutkielmassa havaittiin, että hammashoitopelkoa suuhygienistin vastaanoton kontekstissa on tutkittu tähän mennessä vähän. Suuhygienistien näkemykset koulutuksen ja osaamisen riittävyydestä pelkopotilaiden hoitoon vaihtelevat. Osa suuhygienisteistä kokee koulutuksen riittävän vain lievästä hammashoitopelosta kärsivien hoitoon ja suurin osa on kiinnostunut saamaan lisäkoulutusta pelkäävän potilaan hoidosta. Pelkopotilaan tunnistaminen ja ammattilaisen ymmärrys pelon tasosta on hoidossa keskeistä. Suuhygienistin vastaanotolla pelkäävän potilaan tunnistamiseen vaikuttavat ammattilaisen tietoisuus pelon riskitekijöistä, kyky tehdä huolellinen anamneesi, pelon seulontaan kehitettyjen mittareiden hyödyntäminen sekä suuhygienistin ikä ja ammatillinen itsevarmuus. Suuhygienistit käyttävät erilaisia keinoja ja menetelmiä pelkopotilaiden pelon lievittämiseen. Menetelmät on tässä tutkielmassa jaettu vastaanoton ympäristöön vaikuttaviin keinoihin, psykologisiin menetelmiin ja lääkeaineiden käyttöön. Vastaanoton ympäristöön vaikutetaan eniten taustamusiikilla. Psykologisista keinoista suuhygienistit käyttävät eniten menetelmää, jossa potilaan on mahdollista ilmaista ahdistustaan ja kokea kontrollin tunnetta hoitoon. Yhdysvalloissa suuhygienistit hyödyntävät pelkäävien potilaiden hoitoon ilokaasua.

Suuhygienistit hyötyisivät pelkäävien potilaiden hoitoon liittyvästä lisäkoulutuksesta ja myös peruskoulutuksen tulisi antaa riittävät valmiudet pelkopotilaiden tunnistamiseen ja hoitoon. Osaamista pelkäävien potilaiden hoitoon tarvitaan, jotta potilaat saavat tarkoituksenmukaista ja laadukasta hoitoa sekä kokevat tulevansa kohdatuksi asianmukaisella tavalla. Mikäli osaaminen ei ole riittävällä tasolla, saattaa pelkopotilaiden hoito aiheuttaa suuhygienisteille kuormitusta.