Äidin helmasta kansan seimeen : varhaiskasvatus, tytöt ja äidit Uno Cygnaeuksen (1810–1888) kasvatusajattelussa
Posti, Erika (2025-06-11)
Äidin helmasta kansan seimeen : varhaiskasvatus, tytöt ja äidit Uno Cygnaeuksen (1810–1888) kasvatusajattelussa
Posti, Erika
(11.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061669175
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061669175
Tiivistelmä
Kandidaattitutkielmassani tutustun pastorin ja kansakoulujen ylitarkastajan Uno Cygnaeuksen koottuihin kirjoitelmiin, jotka liittyvät hänen suunnitelmiinsa Suomen Suurruhtinaskunnan kansallisopetuksen uudistamisesta 1800-luvun puolivälissä. Tutkimuskohteena ovat hänen kirjoituksensa, ja niitä ympäröivä ajallinen konteksti erityisesti liittyen alle 9-vuotiaiden pikkulasten koulusuunnitelmaan ja kaitsemiseen lastenseimissä ja lastentarhoissa. Tämän lisäksi tarkastelen, minkälaisia suunnitelmia Cygnaeuksella oli vanhempien tyttöjen opinnoista, odotuksista ja roolista hoitajina lastenseimessä ja –tarhassa mallikoulun eli seminariumin yhteydessä.
Tutkielmassa esittelen Cygnaeuksen aikalaisia ja edeltäjiä, jotka inspiroivat ja loivat perustan oppimismetodeille ja –malleille, joita Cygnaeus adaptoi omiin suunnitelmiinsa. Keskeisiä henkilöitä olivat opettajat Johann Heinrich Pestalozzi ja Friedrich Fröbel ja heidän lapsilähtöinen opetusmallinsa, jälkimmäisen tapauksessa fröbelismi. Käsittelen myös uudistusta kohtaan Suomessa esitettyä vastustusta, erityisesti Cygnaeuksen vertaiselta suurmieheltä, J.V. Snellmanilta. Vielä viimeisimpänä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä, esittelen Cygnaeuksen yhteyttä merkittäviin naisopettajiin ja opiskelijoihin, jotka edistivät lastentarhatoimintaa naislähtöiseltä kannalta. Tarkoituksena on tuoda esille Cygnaeuksen progressiivinen ajattelu ja vaikutus naisten tasa-arvoiseen opiskeluun.
Tutkielmassa esittelen Cygnaeuksen aikalaisia ja edeltäjiä, jotka inspiroivat ja loivat perustan oppimismetodeille ja –malleille, joita Cygnaeus adaptoi omiin suunnitelmiinsa. Keskeisiä henkilöitä olivat opettajat Johann Heinrich Pestalozzi ja Friedrich Fröbel ja heidän lapsilähtöinen opetusmallinsa, jälkimmäisen tapauksessa fröbelismi. Käsittelen myös uudistusta kohtaan Suomessa esitettyä vastustusta, erityisesti Cygnaeuksen vertaiselta suurmieheltä, J.V. Snellmanilta. Vielä viimeisimpänä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä, esittelen Cygnaeuksen yhteyttä merkittäviin naisopettajiin ja opiskelijoihin, jotka edistivät lastentarhatoimintaa naislähtöiseltä kannalta. Tarkoituksena on tuoda esille Cygnaeuksen progressiivinen ajattelu ja vaikutus naisten tasa-arvoiseen opiskeluun.