Se tul suara muu silmähä se pallo ja mää rupesi pelkkämä : illatiivin variaatio Kuivalahden murteessa
Mäkelä, Tiina (2025-06-10)
Se tul suara muu silmähä se pallo ja mää rupesi pelkkämä : illatiivin variaatio Kuivalahden murteessa
(10.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061668643
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061668643
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen illatiivin variaatiota Kuivalahden murteessa. Tutkielmani on osa Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden seuruuhanketta. Tarkoituksenani on tutkia, vaihteleeko varianttien esiintyvyys aikakausittain, ikäryhmittäin ja tapaus-ryhmittäin. Lisäksi tarkastelen muutaman henkilön idiolekteittaista illatiivin muutosta. Tutkielmani kuuluu murteentutkimuksen ja variationistisen sosiolingvistiikan aloihin. Lähestyn ikäryhmittäistä synkronista vaihtelua näennäisaikametodilla ja aikakausittaista diakronista vaihtelua reaaliaikametodilla.
Käytän aineistonani vuoden 1995 Eurajoen murteen murrenauhoitteiden litteraatteja ja vuosien 2024–2025 murrenauhoitteita. Sekä litteraatteja että nauhoitteita on 7,5 tuntia, ja informantteja on molemmissa aineistoissa 15 eli kolmesta eri ikäryhmästä viisi. Olen kerännyt vuosien 2024–2025 aineiston osana Suomen murteiden seuruuhanketta haastatellen informantteja puolistrukturoidusti. Poimin informanttien esiintymät aineistosta ja laskin jokaisen variantin esiintymämäärät manuaalisesti.
Tutkimustulosten perusteella illatiivin eri päätevarianteista ø(n)-variantti on kumpanakin vuosikymmenenä yleisin variantti, mutta sen esiintyvyys on vähentynyt vuodesta 1995. V(n)-pää-tevariantti on vuonna 1995 harvinaisin variantti kaikilla ikäryhmillä paitsi lapsilla, kun taas vuosina 2024–2025 se on lasten ja keski-ikäisten käytetyin variantti. HV(n)-variantin esiintyvyys puolittuu vuodesta 1995, eikä sitä esiinny vuosien 2024–2025 aineistossa ollenkaan lapsilla. Illatiivivarianttien esiintyvyys vaihteli myös sen perusteella, oliko illatiivimuoto MA-
infinitiivissä vai nominissa. Ø(n)-variantti oli yleisin muoto MA-infinitiivissä, ja hV(n)-varianttia esiintyi käytännössä ainoastaan nominien illatiivissa.
Käytän aineistonani vuoden 1995 Eurajoen murteen murrenauhoitteiden litteraatteja ja vuosien 2024–2025 murrenauhoitteita. Sekä litteraatteja että nauhoitteita on 7,5 tuntia, ja informantteja on molemmissa aineistoissa 15 eli kolmesta eri ikäryhmästä viisi. Olen kerännyt vuosien 2024–2025 aineiston osana Suomen murteiden seuruuhanketta haastatellen informantteja puolistrukturoidusti. Poimin informanttien esiintymät aineistosta ja laskin jokaisen variantin esiintymämäärät manuaalisesti.
Tutkimustulosten perusteella illatiivin eri päätevarianteista ø(n)-variantti on kumpanakin vuosikymmenenä yleisin variantti, mutta sen esiintyvyys on vähentynyt vuodesta 1995. V(n)-pää-tevariantti on vuonna 1995 harvinaisin variantti kaikilla ikäryhmillä paitsi lapsilla, kun taas vuosina 2024–2025 se on lasten ja keski-ikäisten käytetyin variantti. HV(n)-variantin esiintyvyys puolittuu vuodesta 1995, eikä sitä esiinny vuosien 2024–2025 aineistossa ollenkaan lapsilla. Illatiivivarianttien esiintyvyys vaihteli myös sen perusteella, oliko illatiivimuoto MA-
infinitiivissä vai nominissa. Ø(n)-variantti oli yleisin muoto MA-infinitiivissä, ja hV(n)-varianttia esiintyi käytännössä ainoastaan nominien illatiivissa.