Musiikin vaikutus äänneinventaariin kehityksellisessä verbaalissa dyspraksiassa
Aunio, Emma; Harjapää, Ilona (2025-06-12)
Musiikin vaikutus äänneinventaariin kehityksellisessä verbaalissa dyspraksiassa
Aunio, Emma
Harjapää, Ilona
(12.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061669616
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061669616
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, parantavatko musiikkia hyödyntävät kuntoutusmenetelmät äänteiden havaitsemista ja tuottoa lapsilla, joilla on kehityksellinen verbaali dyspraksia. Musikaalisia menetelmiä käytetään dyspraksian kuntoutuksessa jonkin verran, mutta dyspraksiaan liittyvässä tutkimustiedossa on aukkoja. Aiemman tutkimustiedon sekä musiikin ja puheen jakamien samankaltaisten ominaisuuksien perusteella voidaan olettaa, että musiikkia ja laulua hyödyntävistä kuntoutusmenetelmistä voisi olla hyötyä puheen tuoton ja ymmärtämisen kuntoutuksessa dyspraksiassa.
Toteutimme tutkimuksen systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tietokantahaku suoritettiin seuraavista tietokannoista: PubMed, APA PsycInfo, APA PsycArticles, Modern Language Association International Bibliography with Full Text, Linguistics and Language Behavior Abstracts, CINAHL, Web of Science ja Scopus. Katsaukseen valikoitui seitsemän artikkelia, joista neljä on kokeellisia ja kolme kuvailevia tapaustutkimuksia.
Katsauksessa saatiin alustavia viitteitä siitä, että laulaminen puhe- tai musiikkiterapiassa voi laajentaa tuottavaa äänneinventaaria lapsilla, jotka terapian alussa tuottavat vain hyvin vähän puhetta. Sen sijaan melodisella intonaatioterapialla (MIT) ja Speech-Music Therapy for Aphasia -menetelmällä voidaan vähentää äänteiden tuoton virheitä lapsilla, jotka jo tuottavat puhetta. Tulokset viittaavat myös siihen suuntaan, että laulu ja musiikki voivat kohentaa terapiamotivaatiota ainakin leikki-ikäisillä, kun taas MIT-menetelmän käyttöön lapsilla voi liittyä motivaation haasteita.
Katsauksemme keskeisimmät tulokset ovat, että musiikin vaikuttavuudesta puheen tuottoon ja ymmärrettävyyteen dyspraksiassa on saatu joitain myönteisiä tuloksia, mutta tulosten laatu ja yleistettävyys on heikkoa. Jatkotutkimuksessa suositellaan käyttämään suurempia otoskokoja sekä parempia koeasetelmia tulosten yleistettävyyden ja luotettavuuden parantamiseksi. Lisäksi olisi tärkeää huomioida dyspraksiakuntoutuksen riittävä määrä ja kesto, jotta havaittavia kuntoutusvaikutuksia ehditään saada aikaan.
Toteutimme tutkimuksen systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tietokantahaku suoritettiin seuraavista tietokannoista: PubMed, APA PsycInfo, APA PsycArticles, Modern Language Association International Bibliography with Full Text, Linguistics and Language Behavior Abstracts, CINAHL, Web of Science ja Scopus. Katsaukseen valikoitui seitsemän artikkelia, joista neljä on kokeellisia ja kolme kuvailevia tapaustutkimuksia.
Katsauksessa saatiin alustavia viitteitä siitä, että laulaminen puhe- tai musiikkiterapiassa voi laajentaa tuottavaa äänneinventaaria lapsilla, jotka terapian alussa tuottavat vain hyvin vähän puhetta. Sen sijaan melodisella intonaatioterapialla (MIT) ja Speech-Music Therapy for Aphasia -menetelmällä voidaan vähentää äänteiden tuoton virheitä lapsilla, jotka jo tuottavat puhetta. Tulokset viittaavat myös siihen suuntaan, että laulu ja musiikki voivat kohentaa terapiamotivaatiota ainakin leikki-ikäisillä, kun taas MIT-menetelmän käyttöön lapsilla voi liittyä motivaation haasteita.
Katsauksemme keskeisimmät tulokset ovat, että musiikin vaikuttavuudesta puheen tuottoon ja ymmärrettävyyteen dyspraksiassa on saatu joitain myönteisiä tuloksia, mutta tulosten laatu ja yleistettävyys on heikkoa. Jatkotutkimuksessa suositellaan käyttämään suurempia otoskokoja sekä parempia koeasetelmia tulosten yleistettävyyden ja luotettavuuden parantamiseksi. Lisäksi olisi tärkeää huomioida dyspraksiakuntoutuksen riittävä määrä ja kesto, jotta havaittavia kuntoutusvaikutuksia ehditään saada aikaan.