Arkeologian kehittyvä kenttä : laserkeilausaineisto 5 p:n käyttö röykkiöiden tunnistamisessa ja löytämisessä Satakunnan alueella
Mattila, Sakari (2025-06-11)
Arkeologian kehittyvä kenttä : laserkeilausaineisto 5 p:n käyttö röykkiöiden tunnistamisessa ja löytämisessä Satakunnan alueella
Mattila, Sakari
(11.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061669317
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061669317
Tiivistelmä
Suomessa Maanmittauslaitoksen tuottamaa Laserkeilausaineisto 5 p:tä on käytetty hyvin vähän röykkiöiden tutkimiseen, vaikka kyseistä aineistoa on hyödynnetty useasti muiden muinaisjäännösten tutkimisessa. Siksi tässä tutkielmassa käsitelläänkin Maanmittauslaitoksen tuottaman Laserkeilausaineisto 5 p:n käyttöä Satakunnan alueella sijaitsevien röykkiöiden tunnistamisessa ja löytämisessä. Työn tarkoituksena on ollut selvittää, voiko visuaalisella tarkastelulla 5 p -laserkeilausaineistosta huomata ja tunnistaa röykkiöitä tai niitä muistuttavia muodostelmia. Tutkimuskohteiksi valikoitui kolme, yli kymmenestä röykkiöstä koostuvaa muinaisjäännöskohdetta, joita oli jo aikaisemmin tutkittu perinteisin tavoin. Perinteisillä tavoilla paikannettujen röykkiöiden sijainteja ja laserkeilausaineistoa vertailtiin yhdistämällä ne QGIS-paikkatieto-ohjelmassa maastokartalle. Tämä mahdollisti niin muinaisjäännöskohteiden laserkeilausaineistojen vaivattoman tarkastelun, kuin vanhan perinteisen aineiston ja uuden laserkeilausaineiston tietojen vertailun. Myös valittujen muinaisjäännöskohteiden lähialueilta saatua laserkeilausaineistoa tarkasteltiin mahdollisten uudislöytöjen toivossa. Tutkimuksen kohteista, yhden aineistosta tunnistettiin kaksi röykkiötä muistuttavaa muodostelmaa. Tunnistettujen röykkiöiden vähäisyys kertoo uuden laserkeilausaineiston heikkouksista röykkiöiden suhteen. Tästä huolimatta tunnistetut röykkiöt antoivat mahdollisuuden tutkia tarkemmin syitä, jotka johtivat niiden näkymiseen 5 p -aineistossa. Röykkiöt olivat kooltaan 4 x 3,8 x 0,8 m ja 5 x 5 x 0,6 m, ne sijoittuivat hyvin avoimelle, vähäpuiselle sekä kalliopohjaiselle paljastumalle. Tutkimuksen muista röykkiöistä yksikään muu ei ollut joko verrattain kookas taikka sijoittui tiheän puuston läheisesti ympäröivälle paikalle. Huomioiden tuloksena oli yleistävä kuvaus siitä, kuinka tietyissä olosuhteissa ja tilanteissa röykkiöitä voi huomata 5 p -aineistosta. 5 p -aineisto on siis hyödyllinen apu esimerkiksi arkeologista inventointia ajatellen, mutta se ei ole fyysisten tarkastuskäyntien veroinen.