Selkokieli - tärkeää vai turhaa? Katsaus hyödyllisyyteen eri väestöryhmissä

Abstract

Selkokieli on yleiskieltä yksinkertaisempi kielimuoto, joka on mukautettu sisällöltään, rakenteeltaan ja sanastoltaan helpommin luettavaksi ja ymmärrettäväksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia ymmärtää tai lukea yleiskieltä. Selkokielen käyttäjäkunta on moninainen ja laaja. Tyypillisimpiä käyttäjäryhmiä ovat muun muassa kehitysvammaiset, S2-puhujat sekä henkilöt, joilla on haasteita lukutaidossa. Tässä tutkimuksessa halutaan selvittää, onko kirjoitettu selkokielinen viestintä hyödyllisempää kuin yleiskielinen viestintä erilaisille selkokieltä hyödyntäville väestöryhmille. Tutkimuksessa kohderyhmiin sisältyi kehitysvammaisia, toiminnallisen luku- ja kirjoitustaidottomuuden omaavia aikuisia, lukihäiriödiagnoosin omaavia nuoria aikuisia sekä normaaliin väestöön kuuluvia aikuisia. Tutkimuksessa on myös tarkoitus selvittää, millaiset asiat vaikuttavat selkokielen hyödyllisyyteen. Tässä tutkimuksessa käsitellään sanojen pituuden, yleisyyden, toistumisen, visuaalisen tuen sekä yhdyssanojen osiin jakamisen ja läpinäkyvyysasteen vaikutusta selkokieleen. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tietokantahaku toteutettiin APA PsycINFO -tietokannassa. Katsaukseen sisällytettiin ainoastaan tutkimukset, joissa kohderyhmänä olivat nuoret tai aikuiset, ja joissa tarkasteltiin nimenomaan kirjoitettua selkokieltä. Tutkimuksissa käytetyt tutkimusmenetelmät sisälsivät muun muassa avoimia kysymyksiä, silmänliikekameran avulla kerättyä tietoa lukemiskäyttäytymisestä, ymmärtämistä ja muistia mittaavia kysymyspatteristoja, itsearviointilomakkeita sekä tekstien luettavuuden arviointeja. Tämän tutkimuksen tulokset antavat tukea siihen, että selkokieli on hyödyllistä tietyille erityisryhmille, kuten kehitysvammaisille. Normaaliväestön kohdalla vaikutukset vaihtelivat eri tutkimuksissa. Lisäksi tutkimus osoitti, että kuvat, yhdyssanojen segmentaatio, sanojen frekvenssi, pituus ja toisto vaikuttavat selkokielen hyödyllisyyteen positiivisesti. Selkokielisen materiaalin teossa kannattaa hyödyntää näitä rakenteellisia piirteitä.