Kansallispuistoihin kohdistuvan luontomatkailun kokemuksen malli sarjassa ”Peltsi ja Osmo”
Jäsberg, Julia (2025-06-16)
Kansallispuistoihin kohdistuvan luontomatkailun kokemuksen malli sarjassa ”Peltsi ja Osmo”
(16.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061670529
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061670529
Tiivistelmä
Tässä kandidaatitintutkielmassa olen tutkinut Ylen julkaiseman lifestyle-sarjan ”Peltsi ja Osmo” tuottamaa luontomatkailun kokemuksen mallia. Sarjassa tunnettu erätoimittaja Mikko ”Peltsi” Peltola matkustaa kuuteen eri Suomen kansallispuistoon yhdessä kaksitoistavuotiaan poikansa Osmon kanssa, jolla on Downin syndrooma. Tutkimuksessa on analysoitu millaista kansallispuistoihin kohdistuvan luontomatkailun kokemuksen mallia ohjelmassa tuotetaan sekä miten kokemuksen mallia tuotetaan diskurssin ja toiminnan tasoilla.
Kokemuksen mallilla tarkoitetaan merkitysjärjestelmää, jonka avulla yhteisöissä toimivat ihmiset jäsentävät ja ymmärtävät heitä ympäröivää todellisuutta.Teoreettisena pohjana tutkimuksessa toimii luontomatkailu, johon liittyy myös kestävän luontomatkailun käsite.
Aikaisempi tutkimus osoittaa, että kansallispuistojen suosio on kasvanut 2000-luvulla, minkä lisäksi kansallispuistojen merkitys matkapäätöksiä ohjaavana tekijänä on kasvanut. Aikaisemman tutkimuksen perusteella tärkeimpiä motivaattoreita kansallispuistoon kohdistuvissa matkoissa ovat luonnon kokeminen ja maisemat.
Tutkimusmenetelmä on laadullinen sisällönanalyysi, jossa tutkimuskysymyksen kannalta merkittävät havainnot on teemoiteltu analyysikategoroihin. Sisällönanalyysin perusteella muodostetut analysikategoriat ovat: palveluiden hyödyntäminen, sosiaaliset suhteet, oppiminen, liikunta, eettinen toiminta sekä matkustaminen ja saavutettavuus.
Sarjan tuottama kokemuksen malli luontomatkailusta perustuu tutkimuksen mukaan suurelta osin isän ja pojan suhteeseen. Sarjassa esitetyt sosiaaliset suhteet sekä oppiminen noudattavat mallia, jossa luontomatkaa toteutetaan lapsen näkökulma huomioiden. Eettisyyden näkökulma tulee sarjassa esille leiritymisen sääntöihin, roskattomaan retkeilyyyn liittyvissä diskursseissa. Sarjan tuottaman esimerkin mukaan erilaiset urheilulajit ovat osa kansallispuistokokemusta. Sarjassa korostuu teorian kanssa linjassa oleva havainto luontomatkailusta ylisukupolvisena, sosiaalisena ja kulttuurisena kokemuksena, missä luonto muodostuu merkitykselliseksi luonnossa olemisen kautta.
Kokemuksen mallilla tarkoitetaan merkitysjärjestelmää, jonka avulla yhteisöissä toimivat ihmiset jäsentävät ja ymmärtävät heitä ympäröivää todellisuutta.Teoreettisena pohjana tutkimuksessa toimii luontomatkailu, johon liittyy myös kestävän luontomatkailun käsite.
Aikaisempi tutkimus osoittaa, että kansallispuistojen suosio on kasvanut 2000-luvulla, minkä lisäksi kansallispuistojen merkitys matkapäätöksiä ohjaavana tekijänä on kasvanut. Aikaisemman tutkimuksen perusteella tärkeimpiä motivaattoreita kansallispuistoon kohdistuvissa matkoissa ovat luonnon kokeminen ja maisemat.
Tutkimusmenetelmä on laadullinen sisällönanalyysi, jossa tutkimuskysymyksen kannalta merkittävät havainnot on teemoiteltu analyysikategoroihin. Sisällönanalyysin perusteella muodostetut analysikategoriat ovat: palveluiden hyödyntäminen, sosiaaliset suhteet, oppiminen, liikunta, eettinen toiminta sekä matkustaminen ja saavutettavuus.
Sarjan tuottama kokemuksen malli luontomatkailusta perustuu tutkimuksen mukaan suurelta osin isän ja pojan suhteeseen. Sarjassa esitetyt sosiaaliset suhteet sekä oppiminen noudattavat mallia, jossa luontomatkaa toteutetaan lapsen näkökulma huomioiden. Eettisyyden näkökulma tulee sarjassa esille leiritymisen sääntöihin, roskattomaan retkeilyyyn liittyvissä diskursseissa. Sarjan tuottaman esimerkin mukaan erilaiset urheilulajit ovat osa kansallispuistokokemusta. Sarjassa korostuu teorian kanssa linjassa oleva havainto luontomatkailusta ylisukupolvisena, sosiaalisena ja kulttuurisena kokemuksena, missä luonto muodostuu merkitykselliseksi luonnossa olemisen kautta.