Barbie-elokuvan vernakulaari hyödyntäminen sosiaalisessa mediassa
Kilkki, Saara (2025-06-16)
Barbie-elokuvan vernakulaari hyödyntäminen sosiaalisessa mediassa
(16.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061670493
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061670493
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee vuonna 2023 ilmestynyttä Barbie-elokuvaa, ja sen pohjalta syntynyttä omaehtoista eli vernakulaaria ilmaisua sosiaalisessa mediassa. Tutkielmassa tarkastelen, millaisin keinoin Barbien kuvastoja on muokattu ja levitetty sosiaalisessa mediassa uusissa konteksteissa. Keskiössä ovat myös elokuvan feministiset teemat ja niiden pohjalta syntynyt vilkas mediakeskustelu, jossa vernakulaaria diskurssia hyödynnettiin. Tutkimuksen tekoa ohjasi kiinnostus populaarikulttuurin tutkimiseen ja nykypäivän folkloreen, joka on saanut uusia muotoja digitaalisilla alustoilla.
Analyysimenetelmänä tutkielmassa käytän teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Analyysia ohjaa vernakulaarin käsite, mutta tulkinnat syntyivät aineiston pohjalta. Aineisto on kerätty sosiaalisen median alustojen Instagramin ja Pinterestin julkaisuista. Julkaisut on jaoteltu sen perusteella, että niissä on tullut esille omaehtoisen mediakulttuurin leviäminen, elokuvan feministiset teemat, sekä vernakulaarin hybridisyys eli kaupallisten ja ei-kaupallisten piirteiden yhdistyminen.
Tutkimustuloksissa ilmeni, että elokuvaa hyödynnettiin luovasti esimerkiksi tekemällä meemejä elokuvan kohtauksista, sekä hyödyntämällä tuotantoyhtiön rakentamaa mallipohjaa. Analyysin avulla saatiin selville, että elokuvan vernakulaari toiminta jakautui pääosin kahteen ilmaisutapaan: humoristisiin meemikuviin, ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tuloksissa selvisi myös, että feministinen keskustelu painottui Barbie-hahmoon liittyviin tulkintoihin, ja Kenin tarina herätti vähemmän tasa-arvokeskustelua. Sen sijaan Keniin liittyvät aineistot olivat kevyempiä ja humoristisia. Barbie toimi inspiroivana tuotteena vernakulaarin toiminnan monipuoliseen hyödyntämiseen niin arkisella, kuin yhteiskunnallisellakin tasolla.
Analyysimenetelmänä tutkielmassa käytän teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Analyysia ohjaa vernakulaarin käsite, mutta tulkinnat syntyivät aineiston pohjalta. Aineisto on kerätty sosiaalisen median alustojen Instagramin ja Pinterestin julkaisuista. Julkaisut on jaoteltu sen perusteella, että niissä on tullut esille omaehtoisen mediakulttuurin leviäminen, elokuvan feministiset teemat, sekä vernakulaarin hybridisyys eli kaupallisten ja ei-kaupallisten piirteiden yhdistyminen.
Tutkimustuloksissa ilmeni, että elokuvaa hyödynnettiin luovasti esimerkiksi tekemällä meemejä elokuvan kohtauksista, sekä hyödyntämällä tuotantoyhtiön rakentamaa mallipohjaa. Analyysin avulla saatiin selville, että elokuvan vernakulaari toiminta jakautui pääosin kahteen ilmaisutapaan: humoristisiin meemikuviin, ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tuloksissa selvisi myös, että feministinen keskustelu painottui Barbie-hahmoon liittyviin tulkintoihin, ja Kenin tarina herätti vähemmän tasa-arvokeskustelua. Sen sijaan Keniin liittyvät aineistot olivat kevyempiä ja humoristisia. Barbie toimi inspiroivana tuotteena vernakulaarin toiminnan monipuoliseen hyödyntämiseen niin arkisella, kuin yhteiskunnallisellakin tasolla.