Viestintää, valtaa ja valintaa : Kirjallisuuskatsaus sosiaalisen median vaikutuksista rekrytointiin
Hujanen, Paavo (2025-06-16)
Viestintää, valtaa ja valintaa : Kirjallisuuskatsaus sosiaalisen median vaikutuksista rekrytointiin
(16.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061871285
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061871285
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintutkielma tarkastelee sosiaalisen median roolia rekrytoinnissa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten sosiaalista mediaa hyödynnetään rekrytointiprosessin eri vaiheissa ja millaisia vaikutuksia sen käytöllä on työnantajien ja työnhakijoiden välisiin suhteisiin ja arviointikäytäntöihin. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, joka kokoaa yhteen 22 julkaisua vuosilta 2017–2025. Aineisto kattaa monipuolisesti eri tieteenalojen, maantieteellisten alueiden ja metodologioiden näkökulmia.
Analyysiluvussa tarkastellaan sosiaalisen median merkitystä rekrytoinnissa kolmen pääteeman kautta: työnantajan ja työnhakijan väliset valtasuhteet, hakijoiden sopivuuden arviointi sekä arviointikäytäntöihin liittyvät eettiset jännitteet. Analyysin perusteella sosiaalinen media on muuttanut rekrytointia tekemällä työnantajien arvioinnista monitulkintaista ja epämuodollista. Vaikka työnhakijat pystyvät entistä paremmin vaikuttamaan digitaaliseen näkyvyyteensä, varsinainen valta määrittää arvioinnin perusteita ja tulkita someprofiileja säilyy työnantajilla. Kyberseulonta korostaa sosiaalisen median asemaa alustana, jossa arviointi rakentuu hiljaisten normien ja subjektiivisten oletusten varaan. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa arviointi ei ole läpinäkyvää tai tasapuolista kaikille hakijoille. Sosiaalinen media näyttäytyy näin paitsi teknisenä välineenä, myös kulttuurisena ja normatiivisena ympäristönä, jossa sopivuus määrittyy.
Analyysiluvussa tarkastellaan sosiaalisen median merkitystä rekrytoinnissa kolmen pääteeman kautta: työnantajan ja työnhakijan väliset valtasuhteet, hakijoiden sopivuuden arviointi sekä arviointikäytäntöihin liittyvät eettiset jännitteet. Analyysin perusteella sosiaalinen media on muuttanut rekrytointia tekemällä työnantajien arvioinnista monitulkintaista ja epämuodollista. Vaikka työnhakijat pystyvät entistä paremmin vaikuttamaan digitaaliseen näkyvyyteensä, varsinainen valta määrittää arvioinnin perusteita ja tulkita someprofiileja säilyy työnantajilla. Kyberseulonta korostaa sosiaalisen median asemaa alustana, jossa arviointi rakentuu hiljaisten normien ja subjektiivisten oletusten varaan. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa arviointi ei ole läpinäkyvää tai tasapuolista kaikille hakijoille. Sosiaalinen media näyttäytyy näin paitsi teknisenä välineenä, myös kulttuurisena ja normatiivisena ympäristönä, jossa sopivuus määrittyy.