Uudet lääkkeet metabolisen rasvamaksataudin hoidossa
Huopalahti, Aino (2025-06-16)
Uudet lääkkeet metabolisen rasvamaksataudin hoidossa
(16.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061871349
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061871349
Tiivistelmä
Metabolinen rasvamaksatauti on yleisin krooninen maksasairaus sekä merkittävä maksaperäisen kuolleisuuden aiheuttaja länsimaissa, ja sen ilmaantuvuus on kasvussa. Metabolinen rasvamaksatauti kattaa tautikirjon rasvamaksasta rasvamaksatulehdukseen ja kirroosiin. Suomessa ei tällä hetkellä ole metabolisen rasvamaksataudin hoitoon hyväksyttyä lääkettä, vaan hoito perustuu pääasiassa elämäntapojen muuttamiseen.
Metabolisen rasvamaksataudin monimutkaista patogeneesiä on vasta viime vuosina alettu ymmärtää paremmin. Monet metaboliset sairaudet altistavat rasvamaksan kehittymiselle, ja metabolinen rasvamaksatauti esiintyy tyypillisesti yhdessä metabolisen oireyhtymän tai joidenkin sen tunnusmerkkien kanssa. Insuliiniresistenssi ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt ovat merkittäviä tekijöitä metabolisen rasvamaksataudin patogeneesissä. Lisäksi esimerkiksi oksidatiivisen stressin sekä suoliston dysbioosin on osoitettu vaikuttavan rasvamaksan kehittymiseen.
Lisääntynyt ymmärrys taudin patogeneesistä on johtanut uusien potentiaalisten lääkkeiden löytymiseen, ja useita lääkkeitä on tällä hetkellä kliinisissä tutkimuksissa. Erityisesti maksan rasva-aineenvaihduntaa sääteleviä reseptoreita on tutkittu lääkevaikutuskohteina. Pisimmällä tutkimuksissa on kilpirauhashormonireseptori β:n agonisti resmetiromi, joka on jo saanut myyntiluvan Yhdysvalloissa. Muita rasva-aineenvaihduntaan vaikuttavia, kliinisissä tutkimuksissa olevia lääkkeitä ovat esimerkiksi pan-PPAR-agonisti lanifibranori sekä useat farnesoidi X-reseptorin agonistit. Myös joillain tyypin 2 diabeteksen hoitoon käytettävistä lääkkeistä on havaittu tehoa rasvamaksaan.
Rasva-aineenvaihdunnan lisäksi myös taudin muihin mekanismeihin, kuten tulehdukseen, oksidatiiviseen stressiin sekä suoliston mikrobiomiin kohdistuvia lääkkeitä on pyritty kehittämään. Osa näistä on edennyt kliinisiin tutkimuksiin, ja ovat potentiaalisia lääkkeitä erityisesti osana yhdistelmäterapiaa
Metabolisen rasvamaksataudin monimutkaista patogeneesiä on vasta viime vuosina alettu ymmärtää paremmin. Monet metaboliset sairaudet altistavat rasvamaksan kehittymiselle, ja metabolinen rasvamaksatauti esiintyy tyypillisesti yhdessä metabolisen oireyhtymän tai joidenkin sen tunnusmerkkien kanssa. Insuliiniresistenssi ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt ovat merkittäviä tekijöitä metabolisen rasvamaksataudin patogeneesissä. Lisäksi esimerkiksi oksidatiivisen stressin sekä suoliston dysbioosin on osoitettu vaikuttavan rasvamaksan kehittymiseen.
Lisääntynyt ymmärrys taudin patogeneesistä on johtanut uusien potentiaalisten lääkkeiden löytymiseen, ja useita lääkkeitä on tällä hetkellä kliinisissä tutkimuksissa. Erityisesti maksan rasva-aineenvaihduntaa sääteleviä reseptoreita on tutkittu lääkevaikutuskohteina. Pisimmällä tutkimuksissa on kilpirauhashormonireseptori β:n agonisti resmetiromi, joka on jo saanut myyntiluvan Yhdysvalloissa. Muita rasva-aineenvaihduntaan vaikuttavia, kliinisissä tutkimuksissa olevia lääkkeitä ovat esimerkiksi pan-PPAR-agonisti lanifibranori sekä useat farnesoidi X-reseptorin agonistit. Myös joillain tyypin 2 diabeteksen hoitoon käytettävistä lääkkeistä on havaittu tehoa rasvamaksaan.
Rasva-aineenvaihdunnan lisäksi myös taudin muihin mekanismeihin, kuten tulehdukseen, oksidatiiviseen stressiin sekä suoliston mikrobiomiin kohdistuvia lääkkeitä on pyritty kehittämään. Osa näistä on edennyt kliinisiin tutkimuksiin, ja ovat potentiaalisia lääkkeitä erityisesti osana yhdistelmäterapiaa