BEFIT as a Step Towards an Internal Market Without Tax Obstacles : An Analysis of the Benefits of BEFIT for Groups Operating in the Internal Market
Koivisto, Akseli (2025-06-17)
BEFIT as a Step Towards an Internal Market Without Tax Obstacles : An Analysis of the Benefits of BEFIT for Groups Operating in the Internal Market
(17.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061871542
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061871542
Tiivistelmä
In September 2023, the European Commission presented the BEFIT directive proposal (Business in Europe: Framework for Income Taxation) aimed at harmonising corporate tax bases in the European Union. This thesis examines the benefits it may bring to groups operating in the internal market. From the perspective of groups, BEFIT aims - through the harmonisation of corporate tax bases - to reduce compliance costs, encourage cross- border investment, create a more level playing field and improve legal certainty.
The effects of BEFIT are assessed through these four main objectives. The thesis analyses how these objectives are realised in practice and critically evaluates the suitability of BEFIT for achieving its stated goals. The methods used are the doctrinal legal method and the de lege ferenda method. Doctrinal legal method is used to assess the content of the directive proposal and its interpretative possibilities, while the de lege ferenda method is employed to identify areas in need of development and to make recommendations about them.
The key finding is that the harmonisation of corporate tax bases has the potential to generate significant benefits for groups operating in the internal market. However, BEFIT also contains certain issues that pose a real threat to the realisation of those benefits. Overall, BEFIT appears to offer groups the intended benefits, but the issues it entails are serious enough to prevent much of this potential from being fully realised. Therefore, the Commission should reconsider the initiative and introduce necessary amendments. Euroopan komissio antoi syyskuussa 2023 BEFIT-direktiiviehdotuksen (Business in Europe: Framework for Income Taxation) yhteisöveropohjien harmonisoimiseksi Euroopan Unionissa. Tutkielmani tarkastelee sen tuottamia hyötyjä sisämarkkinoilla toimiville konserneille. BEFIT:n tavoitteena on konsernien näkökulmasta yhteisöveropohjien harmonisaation kautta pyrkiä vähentämään veronmaksun noudattamiskustannuksia, lisäämään rajatylittäviä investointeja, luomaan tasapuolisemmat kilpailuolosuhteet sekä parantamaan oikeusvarmuutta. BEFIT:n vaikutuksia tarkastellaan näiden neljän päätavoitteen kautta. T
utkielmassa analysoidaan, miten tavoitteet konkretisoituvat, sekä arvioidaan kriittisesti BEFIT:n soveltuvuutta sen omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkielmassa käytän metodeina lainoppia sekä de lege ferenda-metodia. Lainoppia käytän arvioidakseni lakiehdotuksen sisältöä ja tulkintamahdollisuuksia. De lege ferenda-metodia käytän kehityskohteiden arviointiin ja suositusten tekemiseen.
Keskeisenä havaintona on, että yhteisöveropohjien harmonisaatiolla on potentiaalia tuottaa huomattavia hyötyjä sisämarkkinoilla toimiville konserneille. BEFIT sisältää kuitenkin eräitä ongelmia, jotka asettavat hyötyjen toteutumisen todelliseen vaaraan. Kokonaisuudessaan BEFIT vaikuttaa tuottavan konserneille tavoiteltuja hyötyjä. Ongelmat ovat kuitenkin siinä määrin vakavia, että merkittävä osa potentiaalista jää toteutumatta. Täten komission olisi syytä tarkastella aloitetta uudelleen ja tehdä siihen tarvittavia muutoksia.
The effects of BEFIT are assessed through these four main objectives. The thesis analyses how these objectives are realised in practice and critically evaluates the suitability of BEFIT for achieving its stated goals. The methods used are the doctrinal legal method and the de lege ferenda method. Doctrinal legal method is used to assess the content of the directive proposal and its interpretative possibilities, while the de lege ferenda method is employed to identify areas in need of development and to make recommendations about them.
The key finding is that the harmonisation of corporate tax bases has the potential to generate significant benefits for groups operating in the internal market. However, BEFIT also contains certain issues that pose a real threat to the realisation of those benefits. Overall, BEFIT appears to offer groups the intended benefits, but the issues it entails are serious enough to prevent much of this potential from being fully realised. Therefore, the Commission should reconsider the initiative and introduce necessary amendments.
utkielmassa analysoidaan, miten tavoitteet konkretisoituvat, sekä arvioidaan kriittisesti BEFIT:n soveltuvuutta sen omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkielmassa käytän metodeina lainoppia sekä de lege ferenda-metodia. Lainoppia käytän arvioidakseni lakiehdotuksen sisältöä ja tulkintamahdollisuuksia. De lege ferenda-metodia käytän kehityskohteiden arviointiin ja suositusten tekemiseen.
Keskeisenä havaintona on, että yhteisöveropohjien harmonisaatiolla on potentiaalia tuottaa huomattavia hyötyjä sisämarkkinoilla toimiville konserneille. BEFIT sisältää kuitenkin eräitä ongelmia, jotka asettavat hyötyjen toteutumisen todelliseen vaaraan. Kokonaisuudessaan BEFIT vaikuttaa tuottavan konserneille tavoiteltuja hyötyjä. Ongelmat ovat kuitenkin siinä määrin vakavia, että merkittävä osa potentiaalista jää toteutumatta. Täten komission olisi syytä tarkastella aloitetta uudelleen ja tehdä siihen tarvittavia muutoksia.