Kaupallisen seksin kontrollin vaikutukset seksityöntekijöihin Suomessa
Kiiskinen, Ida (2025-06-18)
Kaupallisen seksin kontrollin vaikutukset seksityöntekijöihin Suomessa
(18.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062473347
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062473347
Tiivistelmä
Tämä notaarityö on laadittu seminaarityön “Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan kontrollointikeinot Suomessa ja niiden vaikutukset uhreihin” pohjalta. Notaarityö tarkastelee seksityön kontrollikeinoja Suomessa ja niiden vaikutuksia seksityöntekijöihin.
Tutkielman metodina käytetään kirjallisuuskatsausta. Analysoitavana on empiriistä ja ei-empiiristä tutkimusta Suomesta sekä ulkomailta. Teoreettinen viitekehys perustuu leimaamisteorian alakäsitteeseen huorastigmaan. Huorastigmaa hyödynnetään tässä työssä seksityöntekijöihin kohdistuvien stereotypioiden ja stigmojen vaikutusten tarkastelemisessa. Lisäksi esitellään kriminaalipoliittinen tausta.
Keskeiset tutkimustulokset osoittavat, että seksityöntekijän oikeutta valita työnsä on Suomen rikosoikeusjärjestelmässä rajoitettu liian ankarasti. Erityisesti parituslainsäädäntö aiheuttaa ongelmia rajoittaen esimerkiksi seksityöntekijöiden mahdollisuuksia vuokrata työasuntoa. Toisaalta ulkomaalaislakiin kirjattu käännyttämisperuste on johtanut poliisin harjoittamaan etniseen profilointiin ja siten ulkomaalaistaustaisten sekistyöntekijöiden epäluottamukseen poliisia kohtaan.
Johtopäätöksissä suositellaan etenkin seksin myynnin epäilyyn perustuvan käännyttämisperusteen kumoamista kokonaisuudessaan ulkomaalaislaista, sekä muutoinkin erityisesti paritussäännöksen selkeyttämistä. Lisäksi vapaaehtoinen seksityö tulisi perusteellisemmin erottaa parituksesta, seksikaupasta ja muusta seksin myyjien hyväksikäytöstä.
Tutkielman metodina käytetään kirjallisuuskatsausta. Analysoitavana on empiriistä ja ei-empiiristä tutkimusta Suomesta sekä ulkomailta. Teoreettinen viitekehys perustuu leimaamisteorian alakäsitteeseen huorastigmaan. Huorastigmaa hyödynnetään tässä työssä seksityöntekijöihin kohdistuvien stereotypioiden ja stigmojen vaikutusten tarkastelemisessa. Lisäksi esitellään kriminaalipoliittinen tausta.
Keskeiset tutkimustulokset osoittavat, että seksityöntekijän oikeutta valita työnsä on Suomen rikosoikeusjärjestelmässä rajoitettu liian ankarasti. Erityisesti parituslainsäädäntö aiheuttaa ongelmia rajoittaen esimerkiksi seksityöntekijöiden mahdollisuuksia vuokrata työasuntoa. Toisaalta ulkomaalaislakiin kirjattu käännyttämisperuste on johtanut poliisin harjoittamaan etniseen profilointiin ja siten ulkomaalaistaustaisten sekistyöntekijöiden epäluottamukseen poliisia kohtaan.
Johtopäätöksissä suositellaan etenkin seksin myynnin epäilyyn perustuvan käännyttämisperusteen kumoamista kokonaisuudessaan ulkomaalaislaista, sekä muutoinkin erityisesti paritussäännöksen selkeyttämistä. Lisäksi vapaaehtoinen seksityö tulisi perusteellisemmin erottaa parituksesta, seksikaupasta ja muusta seksin myyjien hyväksikäytöstä.