Kaupunkimaisen segregaation heijastuminen koulusegregaatioon Suomessa
Lintunen, Leo (2025-06-18)
Kaupunkimaisen segregaation heijastuminen koulusegregaatioon Suomessa
Lintunen, Leo
(18.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062473335
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062473335
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen kaupunkimaisen segregaation kytkeytymistä koulusegregaatioon Suomessa. Tarkastelen ilmiötä integroivan kirjallisuuskatsauksen avulla, jonka avulla pyrin selvittämään, miten kaupunkimainen segregaatio heijastuu koulusegregaatioon Suomessa sekä mikä on koulusegregaation nykytilanne Suomessa. Tutkielmani teoriaosuudessa esittelen tutkimusaiheeni ja -kysymysteni kannalta keskeistä kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta, joiden avulla ilmiötä on pyritty selittämään. Lisäksi rakennan teoreettisen viitekehykseni sosiaalitieteellisistä teorioista, kuten Wacquantin territoriaalisesta stigmasta, Bourdieun pääomateoriasta ja Harveyn urbanisaatio teoriasta. Näiden teorioiden avulla voidaan ymmärtää kansainvälisten artikkelien löydöksiä. Yhdessä kansainvälisten artikkeleiden tulokset ja teoriat tarjoavat riittävän katteen tarkastelemaan Suomessa toteutettuja tutkimuksia.
Tutkielman analyysiosiossa tarkastelen Suomen koulusegregaatiota ja erityisesti kaupunkimaisen segregaation mahdollista roolia koulusegregaation taustalla. Tutkielmani havaintojen perusteella voidaan todeta, että kaupunkimainen segregaatio ja segregoituneiden alueiden leimautuminen ovat yhteydessä koulusegregaatioon Suomessa. Tutkielmani keskeiset tulokset kuitenkin osoittivat, että suomalainen hyvinvointivaltio ja erityisesti sen harjoittama koulutuspolitiikka suojaavat kouluja kaupunkimaisen segregaation vaikutuksilta. Erityisen merkittävä tekijä segregaation torjumiseksi on ollut niin sanottu positiivinen erityiskohtelu, jossa haastavana mielletyn oppilaspohjan omaavat koulut saavat erityisrahoitusta, jolla voidaan mahdollistaa esimerkiksi tarvittava lisäopetus. Tällä pyritään takaamaan riittävät resurssit kouluympäristöihin, jotta mahdollisia asuinalueen tuottamia hyvinvointieroja voidaan tasata. Positiivisen erityiskohtelun politiikalla voidaan taata esimerkiksi vieraskielisten oppilaiden tasa-arvoiset mahdollisuudet menestyä koulutuksessa.
Suomessa koulusegregaatio on siten kasvanut maltillisesti, eikä kaupunkimainen segregaatio ja kouluvalinta ole merkittävästi kasvattanut eroja kansainvälisiin trendeihin verrattuna. Vaikka vanhempien on havaittu heijastavan asuinalueesta muodostettuja negatiivisia mielikuvia kouluihin ja harjoittavan kouluvalintaa, on suomalainen hyvinvointivaltio onnistunut tasoittamaan ja hillitsemään tätä kehityskulkua.
Tutkielman analyysiosiossa tarkastelen Suomen koulusegregaatiota ja erityisesti kaupunkimaisen segregaation mahdollista roolia koulusegregaation taustalla. Tutkielmani havaintojen perusteella voidaan todeta, että kaupunkimainen segregaatio ja segregoituneiden alueiden leimautuminen ovat yhteydessä koulusegregaatioon Suomessa. Tutkielmani keskeiset tulokset kuitenkin osoittivat, että suomalainen hyvinvointivaltio ja erityisesti sen harjoittama koulutuspolitiikka suojaavat kouluja kaupunkimaisen segregaation vaikutuksilta. Erityisen merkittävä tekijä segregaation torjumiseksi on ollut niin sanottu positiivinen erityiskohtelu, jossa haastavana mielletyn oppilaspohjan omaavat koulut saavat erityisrahoitusta, jolla voidaan mahdollistaa esimerkiksi tarvittava lisäopetus. Tällä pyritään takaamaan riittävät resurssit kouluympäristöihin, jotta mahdollisia asuinalueen tuottamia hyvinvointieroja voidaan tasata. Positiivisen erityiskohtelun politiikalla voidaan taata esimerkiksi vieraskielisten oppilaiden tasa-arvoiset mahdollisuudet menestyä koulutuksessa.
Suomessa koulusegregaatio on siten kasvanut maltillisesti, eikä kaupunkimainen segregaatio ja kouluvalinta ole merkittävästi kasvattanut eroja kansainvälisiin trendeihin verrattuna. Vaikka vanhempien on havaittu heijastavan asuinalueesta muodostettuja negatiivisia mielikuvia kouluihin ja harjoittavan kouluvalintaa, on suomalainen hyvinvointivaltio onnistunut tasoittamaan ja hillitsemään tätä kehityskulkua.