”Voi tikkerperi!” : Noita Nokinenän (1968–1985) maailma ja lapset
Ampula, Pihla (2025-06-18)
”Voi tikkerperi!” : Noita Nokinenän (1968–1985) maailma ja lapset
Ampula, Pihla
(18.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062472998
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062472998
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan Toini Vuoriston käsikirjoittamaa Noita Nokinenä -lastenkuunnelmasarjaa, sen sisältöjä ja sisäistä maailmaa. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan kuunnelmasarjan suhdetta lapsiin, niin kuunnelmien sisäisessä maailmassa kuin sen kuulijoinakin. Noita Nokinenä kuunnelmia tehtiin vuodesta 1968 vuoteen 1985 ja niitä esitettiin radiossa Ylen toimesta. Tutkielman varsinaiseksi aineistoksi nousi yhdeksän Noita Nokinenä -kuunnelmaa 1970- ja 1980-luvuilta.
Tutkielma käyttää metodina laadullista sisällönanalyysiä, kontekstualisointia ja kategoriointia aineistosta nouseviin teemoihin. Keskeisenä tutkimuskirjallisuutena tutkielmassa käytetään Pekka Gronowin teosta Kahdeksas taide (2010), Paavo Oinosen teosta Markus-setä – Suomen ensimmäinen radiopersoona (2015), Jukka Sihvosen teoksia Kuviteltuja lapsia (1987) ja Liekehtivät nalleverhot (1989) sekä Pertti Alasuutarin teosta Toinen tasavalta (1996). Lisäksi tutkielman taustana on Kaisa Vehkalahden, Essi Jouhkin, Sanna Lipkinin, Johanna Sitomaniemi-Sanin ja Tiina Kuokkasen toimittama teos Matkaopas lapsuuden historian tutkimukseen (2022).
Tutkielman lopputuloksena Noita Nokinenä -kuunnelmien voidaan nähdä rakentuvan erilaisten erontekojen kautta. Kuunnelmien sisäinen maailma puolestaan on luotu hahmojen ja heidän verbaalisten ominaisuuksiensa varaan, jotka ovat määrittävässä asemassa audiossa. Vastakkaisia asetelmia kuunnelmissa on esimerkiksi maaseutu vastaan kaupunki, mennyt maailma ja sotienjälkeinen Suomi vastaan kiireinen, kansainvälinen ja kaoottinenkin nykymaailma, nuoriso vastaan monisatavuotiaat ja hyväntekeväisyys ja solidaarisuus vastaan itsekkyys ja oman edun tavoittelu. Näihin erontekoihin kietoutuu myös kasvatuksellisia ja valistuksellisia elementtejä sekä tekoajankohdasta kumpuavaa ajankuvaa ja ajallisesti tarkkoja yksityiskohtia. Toisaalta kuunnelmissa myös haikaillaan entisaikojen perään ja osittain kuunnelmien sävy ja sisältö on tekoaikaansa jäljessä.
Vaikka Noita Nokinenä -kuunnelmat on suunnattu lapsille, on niiden sisällössä myös elementtejä, jotka voidaan tulkita ennemminkin aikuisille suunnatuiksi. Toisaalta kuunnelmien päälle liimatuiltakin tuntuvat kasvatukselliset ja opetukselliset sisällöt korostavat sitä, että kyseessä on aikuisten lapsille kirjoittama sisältö, jolla on tavoite: viihdyttää, mutta myös sivistää ja kasvattaa.
Tutkielma käyttää metodina laadullista sisällönanalyysiä, kontekstualisointia ja kategoriointia aineistosta nouseviin teemoihin. Keskeisenä tutkimuskirjallisuutena tutkielmassa käytetään Pekka Gronowin teosta Kahdeksas taide (2010), Paavo Oinosen teosta Markus-setä – Suomen ensimmäinen radiopersoona (2015), Jukka Sihvosen teoksia Kuviteltuja lapsia (1987) ja Liekehtivät nalleverhot (1989) sekä Pertti Alasuutarin teosta Toinen tasavalta (1996). Lisäksi tutkielman taustana on Kaisa Vehkalahden, Essi Jouhkin, Sanna Lipkinin, Johanna Sitomaniemi-Sanin ja Tiina Kuokkasen toimittama teos Matkaopas lapsuuden historian tutkimukseen (2022).
Tutkielman lopputuloksena Noita Nokinenä -kuunnelmien voidaan nähdä rakentuvan erilaisten erontekojen kautta. Kuunnelmien sisäinen maailma puolestaan on luotu hahmojen ja heidän verbaalisten ominaisuuksiensa varaan, jotka ovat määrittävässä asemassa audiossa. Vastakkaisia asetelmia kuunnelmissa on esimerkiksi maaseutu vastaan kaupunki, mennyt maailma ja sotienjälkeinen Suomi vastaan kiireinen, kansainvälinen ja kaoottinenkin nykymaailma, nuoriso vastaan monisatavuotiaat ja hyväntekeväisyys ja solidaarisuus vastaan itsekkyys ja oman edun tavoittelu. Näihin erontekoihin kietoutuu myös kasvatuksellisia ja valistuksellisia elementtejä sekä tekoajankohdasta kumpuavaa ajankuvaa ja ajallisesti tarkkoja yksityiskohtia. Toisaalta kuunnelmissa myös haikaillaan entisaikojen perään ja osittain kuunnelmien sävy ja sisältö on tekoaikaansa jäljessä.
Vaikka Noita Nokinenä -kuunnelmat on suunnattu lapsille, on niiden sisällössä myös elementtejä, jotka voidaan tulkita ennemminkin aikuisille suunnatuiksi. Toisaalta kuunnelmien päälle liimatuiltakin tuntuvat kasvatukselliset ja opetukselliset sisällöt korostavat sitä, että kyseessä on aikuisten lapsille kirjoittama sisältö, jolla on tavoite: viihdyttää, mutta myös sivistää ja kasvattaa.