Puolustusvoimien toimivalta hybridiuhkatilanteessa
Aaltonen, Juho (2025-06-18)
Puolustusvoimien toimivalta hybridiuhkatilanteessa
(18.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062473057
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062473057
Tiivistelmä
Tutkielmani aiheena on puolustusvoimien toimivalta hybridiuhkatilanteessa. Hybridivaikuttamisen tilanteissa on hyvin vaikeaa todeta, kuka on vaikuttamisen takana. Tämä tuo lainsäätäjälle ja viranomaisille haasteita, kun torjutaan yhteiskuntaan kohdistuvia kriisejä. Kansalliselle lainsäädännölle tuo haasteita se, milloin on kyseessä rikollinen toiminta ja milloin kyseessä on konkreettinen vihollinen, jolloin on kyseessä sotilaallinen hybridiuhkatilanne. Missä kohtaa menee toimivallan raja eri aluevalvontaviranomaisten välillä? Sotilaallisella hybridiuhalla tarkoitetaan selvästi rinnastettavissa olevia vieraan valtion sotilaita, joiden taustalla olevaa valtiollista toimijaa on vaikea ulkoisten tunnusmerkkien puuttuessa yksiselitteisesti tunnistaa. Tällaisilta toimijoilta puuttuu ulkoisesti havaittavat tunnusmerkit esimerkiksi sotilasuniformujen kansallistunnusmerkit. Tällainen sotilas hybridiuhkatilanne aiheuttaa sekaannusta ja hidastaa valtion päätöksentekojärjestelmää.
Tutkimusmetodina sovellan lainopillista eli oikeusdogmaattista metodia. Lainopillinen metodin tehtävänä on oikeussääntöjen sisällön selvittäminen eli oikeussääntöjen tulkinta ja oikeussäännösten systematisointi.
Tutkielmassani perehdyn aluevalvontaviranomaisten toimivallan määrittelyyn, etenkin puolustusvoimien toimivallan määrittelyyn. Keskityn puolustusvoimien mahdollisuuksiin torjua hybridiuhkia rauhanajanvaltuuksilla. Hybridiuhkien torjuminen vaatii eri turvallisuusviranomaisten yhteistyötä, joten keskityn myös aluevalvontaviranomaisten toimivallan yhteensovittamiseen. Tutkielmassani osoitan sen, että puolustusvoimien kyky torjua hybridiuhkia on kehittynyt. Aluevalvontalain uudistus sekä virka-apulain uudistus ovat kehittäneet puolustusvoimien kykyä torjua sotilaallista hybridiuhkaa. Lainsäädäntö antaa viranomaisille riittävät toimivaltuudet torjua hybridiuhkia. Toimivaltuuksia voitaisiin kuitenkin kehittää asevelvollisten osalta, jolloin asevelvollisia voitaisiin hyödyntää tehokkaammin sotilaallisen hybridiuhan torjumisessa.
Tutkimusmetodina sovellan lainopillista eli oikeusdogmaattista metodia. Lainopillinen metodin tehtävänä on oikeussääntöjen sisällön selvittäminen eli oikeussääntöjen tulkinta ja oikeussäännösten systematisointi.
Tutkielmassani perehdyn aluevalvontaviranomaisten toimivallan määrittelyyn, etenkin puolustusvoimien toimivallan määrittelyyn. Keskityn puolustusvoimien mahdollisuuksiin torjua hybridiuhkia rauhanajanvaltuuksilla. Hybridiuhkien torjuminen vaatii eri turvallisuusviranomaisten yhteistyötä, joten keskityn myös aluevalvontaviranomaisten toimivallan yhteensovittamiseen. Tutkielmassani osoitan sen, että puolustusvoimien kyky torjua hybridiuhkia on kehittynyt. Aluevalvontalain uudistus sekä virka-apulain uudistus ovat kehittäneet puolustusvoimien kykyä torjua sotilaallista hybridiuhkaa. Lainsäädäntö antaa viranomaisille riittävät toimivaltuudet torjua hybridiuhkia. Toimivaltuuksia voitaisiin kuitenkin kehittää asevelvollisten osalta, jolloin asevelvollisia voitaisiin hyödyntää tehokkaammin sotilaallisen hybridiuhan torjumisessa.