Yhden elektronin σ-sidokset
Hietalahti, Matilda (2025-06-18)
Yhden elektronin σ-sidokset
Hietalahti, Matilda
(18.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062473407
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062473407
Tiivistelmä
Kemialliset sidokset ja kemiallisen sitoutumisen ymmärtäminen ovat perusta kaiken kemian ja kemiallisten ilmiöiden tutkimiselle. Orgaanisessa kemiassa tavallisia sidoksia ovat kovalenttiset sidokset, joiden on jo vuosikymmenten ajan yleisesti ajateltu muodostuvan elektronipareista ja tyypillisesti näin onkin. Viime vuonna raportoidut tutkimustulokset kuitenkin haastavat tätä käsitystä, sillä tutkijoiden onnistui syntetisoida yhdiste, jossa hiiliatomien välille muodostui sidos ainoastaan yhdellä elektronilla.
Vastaavia tutkimustuloksia muille alkuaineille on vain muutamia, sillä yhden elektronin sidokset ovat harvinaisempia, heikompia ja epästabiilimpia kuin tavalliset elektronipareista muodostuvat kovalenttiset sidokset. Yhden elektronin sidoksista on melko vähän kokeellista näyttöä, sillä parittomien elektronien reaktiivisuus tekee sidosten tutkimisesta haastavaa. Tässä tutkielmassa paneudutaan erityisesti neljään tutkimukseen, joissa on saatu poikkeuksellista tietoa yhden elektronin sidoksista röntgenkristallografian avulla.
Tutkielmassa esitellään näiden tutkimusten tärkeimpiä havaintoja, joiden perusteella yhden elektronin sidoksen olemassaolo on voitu todentaa seuraavien alkuaineiden välille: Cu∙B, B∙B, Cu∙Al, Cu∙Ga, ja C∙C. Kiderakenteen tutkimisen lisäksi sidoksia on tutkittu kokeellisesti muun muassa NMR-, EPR- ja UV-Vis-spektroskopialla sekä teoreettisilla laskelmilla ja tietokonemallinnuksella. Tulokset haastavat yleisiä käsityksiä kemiallisesta sitoutumisesta ja toisaalta auttavat ymmärtämään kemian ilmiöitä paremmin.
Vastaavia tutkimustuloksia muille alkuaineille on vain muutamia, sillä yhden elektronin sidokset ovat harvinaisempia, heikompia ja epästabiilimpia kuin tavalliset elektronipareista muodostuvat kovalenttiset sidokset. Yhden elektronin sidoksista on melko vähän kokeellista näyttöä, sillä parittomien elektronien reaktiivisuus tekee sidosten tutkimisesta haastavaa. Tässä tutkielmassa paneudutaan erityisesti neljään tutkimukseen, joissa on saatu poikkeuksellista tietoa yhden elektronin sidoksista röntgenkristallografian avulla.
Tutkielmassa esitellään näiden tutkimusten tärkeimpiä havaintoja, joiden perusteella yhden elektronin sidoksen olemassaolo on voitu todentaa seuraavien alkuaineiden välille: Cu∙B, B∙B, Cu∙Al, Cu∙Ga, ja C∙C. Kiderakenteen tutkimisen lisäksi sidoksia on tutkittu kokeellisesti muun muassa NMR-, EPR- ja UV-Vis-spektroskopialla sekä teoreettisilla laskelmilla ja tietokonemallinnuksella. Tulokset haastavat yleisiä käsityksiä kemiallisesta sitoutumisesta ja toisaalta auttavat ymmärtämään kemian ilmiöitä paremmin.