Kielenvaihtotehtävien ja toiminnanohjaustehtävien väliset siirtovaikutukset harjoitteluasetelmissa
Phan, Thanh; Lehtonen, Kaisla (2025-06-27)
Kielenvaihtotehtävien ja toiminnanohjaustehtävien väliset siirtovaikutukset harjoitteluasetelmissa
(27.06.2025)
Lataukset:
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025063076320
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025063076320
Tiivistelmä
Kaksikielisyysetu eli kaksikielisyyteen liittyvä mahdollinen kognitiivinen hyöty on kasvavissa määrin ollut suosittu tutkimuskohde. Kaksikielisyysetua oletetaan esiintyvän kaksikielisten toiminnanohjauksessa. Oletus on peräisin tutkimuksista, joissa on vertailtu kaksikielisten ja yksikielisten suoriutumista erilaisissa toiminnanohjausta vaativissa tehtävissä. Kyseisiä tutkimuksia on kuitenkin kritisoitu, sillä ne eivät perustu satunnaistettuihin, kontrolloituihin tutkimusasetelmiin.
Kaksikielisyysetua on pyritty selittämään yleiseen toiminnanohjaukseen perustuvilla teorioilla sekä taitojen oppimiseen perustuvilla teorioilla. Nämä teoreettiset näkökulmat tarjoavat toisistaan poikkeavat selitykset siirtovaikutuksille.
Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin, voiko kielenvaihdon ja toiminnanohjauksen välillä havaita harjoittelusta syntyviä siirtovaikutuksia. Siirtovaikutuksia kielenvaihdon ja toiminnanohjauksen välillä voidaan tutkia kokeellisilla harjoitteluasetelmilla, joissa kontrolloidusti simuloidaan kaksikielisten kieltenvaihtokokemusta. Lisäksi selvitettiin, onko harjoittelutehtävän ja testaustehtävän rakenteellisella samankaltaisuudella merkitystä siirtovaikutusten ilmenemiseen. Tuloksia peilattiin yleisen toiminnanohjauksen teoriaan sekä taitojen oppimisen teoriaan.
Kandidaatintutkielmamme toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tietokantahaut tehtiin PubMed-, Volter-, APA PsycINFO-, Embase- sekä BASE-tietokannoista. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin artikkelit, jotka olivat vertaisarvioituja harjoitteluasetelmallisia tutkimusartikkeleita, joissa tutkittiin kielenvaihdon harjoitteluvaikutuksia toiminnanohjaukseen tai toiminnanohjauksen harjoitteluvaikutuksia kielenvaihtoon. Tutkimuksissa tuli olla raportoituna behavioraaliset tulokset, eikä tutkittavilla saanut olla raportoituja kognitioon vaikuttavia sairauksia tai häiriöitä. Katsaukseen päätyi lopulta kymmenen tutkimusartikkelia.
Katsauksen tulosten perusteella siirtovaikutukset kielenvaihdon ja toiminnanohjauksen harjoittelun välillä ovat mahdollisia. Tuloksemme tukevat yleisen toiminnanohjauksen teorioita, sillä siirtovaikutuksia havaittiin tutkittavien kielitaitojen tasoista huolimatta. Taitojen oppimisen teoria saattaa selittää osan tuloksista. Tuloksemme eivät kuitenkaan ole suoraviivaisesti selitettävissä taitojen oppimisen teorialla, sillä siirtovaikutuksia havaittiin rakenteellisesti erilaisten ja samankaltaisten tehtävien välillä. Jatkotutkimusta tulisi tehdä erilaisissa kulttuuriympäristöissä ja useammilla kielipareilla.
Kaksikielisyysetua on pyritty selittämään yleiseen toiminnanohjaukseen perustuvilla teorioilla sekä taitojen oppimiseen perustuvilla teorioilla. Nämä teoreettiset näkökulmat tarjoavat toisistaan poikkeavat selitykset siirtovaikutuksille.
Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin, voiko kielenvaihdon ja toiminnanohjauksen välillä havaita harjoittelusta syntyviä siirtovaikutuksia. Siirtovaikutuksia kielenvaihdon ja toiminnanohjauksen välillä voidaan tutkia kokeellisilla harjoitteluasetelmilla, joissa kontrolloidusti simuloidaan kaksikielisten kieltenvaihtokokemusta. Lisäksi selvitettiin, onko harjoittelutehtävän ja testaustehtävän rakenteellisella samankaltaisuudella merkitystä siirtovaikutusten ilmenemiseen. Tuloksia peilattiin yleisen toiminnanohjauksen teoriaan sekä taitojen oppimisen teoriaan.
Kandidaatintutkielmamme toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tietokantahaut tehtiin PubMed-, Volter-, APA PsycINFO-, Embase- sekä BASE-tietokannoista. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin artikkelit, jotka olivat vertaisarvioituja harjoitteluasetelmallisia tutkimusartikkeleita, joissa tutkittiin kielenvaihdon harjoitteluvaikutuksia toiminnanohjaukseen tai toiminnanohjauksen harjoitteluvaikutuksia kielenvaihtoon. Tutkimuksissa tuli olla raportoituna behavioraaliset tulokset, eikä tutkittavilla saanut olla raportoituja kognitioon vaikuttavia sairauksia tai häiriöitä. Katsaukseen päätyi lopulta kymmenen tutkimusartikkelia.
Katsauksen tulosten perusteella siirtovaikutukset kielenvaihdon ja toiminnanohjauksen harjoittelun välillä ovat mahdollisia. Tuloksemme tukevat yleisen toiminnanohjauksen teorioita, sillä siirtovaikutuksia havaittiin tutkittavien kielitaitojen tasoista huolimatta. Taitojen oppimisen teoria saattaa selittää osan tuloksista. Tuloksemme eivät kuitenkaan ole suoraviivaisesti selitettävissä taitojen oppimisen teorialla, sillä siirtovaikutuksia havaittiin rakenteellisesti erilaisten ja samankaltaisten tehtävien välillä. Jatkotutkimusta tulisi tehdä erilaisissa kulttuuriympäristöissä ja useammilla kielipareilla.