Historioitsija yhteiskuntakriitikkona : historian ja politiikan kuvaukset Jaakko Forsmanin (1867‒1946) esseissä 1920‒30-luvuilla
Salmi, Onni (2025-06-25)
Historioitsija yhteiskuntakriitikkona : historian ja politiikan kuvaukset Jaakko Forsmanin (1867‒1946) esseissä 1920‒30-luvuilla
(25.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025063075661
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025063075661
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmassani käsittelen Jaakko Forsmanin (1867‒1946) esseitä 1920‒30-luvuilta. Forsman oli suomalaiseen älymystöön kuulunut historioitsija ja opettaja, jonka yhteiskuntakriittiset esseet maailmansotien väliseltä ajalta käsittelivät muun muassa politiikkaa, moraalia, kulttuuria ja aatteita. Tarkoitukseni tutkielmassa on ollut esseiden kautta perehtyä, millainen yhteiskunnallinen ja historiallinen ajattelija Jaakko Forsman oli. Tutkimukseni painottaa erityisesti Forsmanin roolia itsenäisenä historiantulkitsijana, joka oli tarkoin perehtynyt aikansa merkittäviin historianfilosofisiin suuntauksiin.
Keskeisenä alkuperäisaineistona käytän Forsmanin vuonna 1935 julkaisemaa teosta "Mihin olemme menossa? Aikamme arvostelua", joka on kokoelma Forsmanin esseistä ja tutkielmista vuosilta 1922‒1935. Analysoin lähdettä lähiluvun ja sisällönanalyysin keinoin, hahmottaakseni esseiden sisällössä piileviä merkityksiä ja asiayhteyksiä. Tutkielmani voidaan luokitella osaksi aatehistoriallista tutkimusta.
Alkuperäisaineiston analyysi osoitti Forsmanin olleen konservatiivinen ajattelija, jonka yhteiskunnallisen ajattelun keskiössä voidaan katsoa olleen intuitiivinen, aistillisuutta korostava maailmankatsomus. Forsman määritteli valtiollista elämää ohjaavaksi voimaksi todellisuuden aistin käsitteen, mutta antoi yhtä suurta arvoa historian tajuksi kutsumalleen käsitteelle. Molemmat käsitteistä pohjautuivat intuitiiviselle vaistolle. Historioitsija Oswald Spenglerillä (1880‒1936) oli merkittävästi vaikutusta Forsmanin käsityksiin historiasta ja yhteiskuntakehityksestä.
Keskeisenä alkuperäisaineistona käytän Forsmanin vuonna 1935 julkaisemaa teosta "Mihin olemme menossa? Aikamme arvostelua", joka on kokoelma Forsmanin esseistä ja tutkielmista vuosilta 1922‒1935. Analysoin lähdettä lähiluvun ja sisällönanalyysin keinoin, hahmottaakseni esseiden sisällössä piileviä merkityksiä ja asiayhteyksiä. Tutkielmani voidaan luokitella osaksi aatehistoriallista tutkimusta.
Alkuperäisaineiston analyysi osoitti Forsmanin olleen konservatiivinen ajattelija, jonka yhteiskunnallisen ajattelun keskiössä voidaan katsoa olleen intuitiivinen, aistillisuutta korostava maailmankatsomus. Forsman määritteli valtiollista elämää ohjaavaksi voimaksi todellisuuden aistin käsitteen, mutta antoi yhtä suurta arvoa historian tajuksi kutsumalleen käsitteelle. Molemmat käsitteistä pohjautuivat intuitiiviselle vaistolle. Historioitsija Oswald Spenglerillä (1880‒1936) oli merkittävästi vaikutusta Forsmanin käsityksiin historiasta ja yhteiskuntakehityksestä.