Katsaus mobiilisovelluksien saavutettavuuteen
Torkkeli, Juho (2025-06-25)
Katsaus mobiilisovelluksien saavutettavuuteen
(25.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025063075673
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025063075673
Tiivistelmä
Digipalvelut ovat siirtyneet vahvasti mobiiliin: suomalaiset hoitavat pankki-, terveys- ja vapaa‑ajan asiat älypuhelimella lähes ajasta ja paikasta riippumatta. Samaan aikaan EU:n esteettömyysdirektiivi (European Accessibility Act) astuu voimaan kesäkuussa 2025 ja laajentaa saavutettavuusvaatimukset myös yksityisille digipalveluille. Tutkielma kartoittaa mobiilisovellusten saavutettavuuden nykytilaa ja tarkastelee, millaisin periaattein esteettömyys voidaan integroida ohjelmistokehityksen jatkuviin käytäntöihin. Kirjallisuuskatsaus kattaa viimeisen vuosikymmenen kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden sekä WCAG-suosituksiin perustuvat standardit EU-sääntelykontekstissa.
Tulosten perusteella mobiilisovellusten saavutettavuus on edelleen hajanaisesti toteutunut ilmiö, jossa tekniset, prosessuaaliset ja organisatoriset tekijät limittyvät. Havaituissa ratkaisumalleissa korostuvat automatisoitu testaaminen, asiantuntija- ja käyttäjäpohjainen auditointi, koneoppimiseen pohjautuva semanttisen metadatan tuottaminen sekä niin sanottu shift-left-ajattelu, jossa saavutettavuus otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Tutkielma esittää kerrostetun saavutettavuusekosysteemin, joka yhdistää nämä menetelmät ja tukee organisaatioita saavutettavuuden systemaattisessa kehittämisessä. Saavutettavuusekosysteemi tarjoaa teoreettisen perustan sovelluskehityksen prosessimuutoksille aikana, jolloin EU:n esteettömyysdirektiivin toimeenpano laajentaa saavutettavuusvelvoitteet myös yksityisiin digipalveluihin.
Tulosten perusteella mobiilisovellusten saavutettavuus on edelleen hajanaisesti toteutunut ilmiö, jossa tekniset, prosessuaaliset ja organisatoriset tekijät limittyvät. Havaituissa ratkaisumalleissa korostuvat automatisoitu testaaminen, asiantuntija- ja käyttäjäpohjainen auditointi, koneoppimiseen pohjautuva semanttisen metadatan tuottaminen sekä niin sanottu shift-left-ajattelu, jossa saavutettavuus otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Tutkielma esittää kerrostetun saavutettavuusekosysteemin, joka yhdistää nämä menetelmät ja tukee organisaatioita saavutettavuuden systemaattisessa kehittämisessä. Saavutettavuusekosysteemi tarjoaa teoreettisen perustan sovelluskehityksen prosessimuutoksille aikana, jolloin EU:n esteettömyysdirektiivin toimeenpano laajentaa saavutettavuusvelvoitteet myös yksityisiin digipalveluihin.