Kaksoiskäyttöä vai normaalia kalastusta? : Paikkatietoanalyysi Venäjän kalastusaluksista Itämerellä

Abstract

Tämä kandidaatintutkielma tarkastelee venäläisten kalastusalusten toimintaa Itämerellä turvallisuuden ja laaja-alaisen vaikuttamisen näkökulmasta. Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää Venäjän lipun alla purjehtivien kalastusalusten nykytila Itämerellä: millaisia nämä alukset ovat, paljonko niitä on ja missä ne toimivat. Lisäksi arvioidaan, viittaavatko alusten liikkeet mahdolliseen kaksoiskäyttöön. Eli siihen, että aluksia käytettäisiin muuhun kuin normaaliin kalastustoimintaan, kuten tiedusteluun tai vakoiluun. Kolmantena tavoitteena on selvittää, minkälainen väline paikkatieto on kaksoiskäyttöön viittaavan toiminnan paljastamiseen. Tutkimusaineisto koostuu 1691 yksittäisestä havainnosta 71 eri kalastusaluksesta ajalta 5.3.–5.7.2025. Havaintojen lähteenä toimi MarineTraffic-palvelun ilmaisversio, joka tarjoaa alusten AIS-tietoja. Lisäksi aineistoa täydennettiin VesselFinder palvelulla. Aineisto kerättiin manuaalisesti ja vietiin QGIS-paikkatieto-ohjelmistoon visualisointia varten. Aluksista tallennettiin nimi, sijaintitiedot, ilmoitettu toiminta (esimerkiksi "kalastaa" tai "liikkeellä moottorilla"), valmistusvuosi, koko sekä tieto siitä osoittiko paikkatieto aluksen olevan maalla. Tulosten perusteella alukset jaoteltiin kahteen pääryhmään: niihin, jotka ilmoittivat kalastavansa vähintään kerran, ja niihin, jotka eivät kertaakaan ilmoittaneet kalastavansa. Tulokset osoittavat, että 40 alusta ilmoitti kalastaneensa seuranta-aikana. Nämä alukset olivat pieniä (alle 300 bruttotonnia), vanhoja (valmistettu pääosin 1970–1990-luvuilla) ja tyypiltään hyvin samankaltaisia. Niiden toiminta rajoittui selvästi kahteen alueeseen: Pietarin edustalle Suomenlahdella sekä Kaliningradin rannikkovesille. Loput 31 alusta olivat suurempia ja uudempia, eivätkä ne ilmoittaneet kalastavansa kertaakaan. Niiden toiminta rajoittui lähinnä satamakäynteihin, eli alukset vain vierailivat Itämerellä. Ainoastaan yksi epäilyttävä tapaus havaittiin: neljä Pietarin alueen alusta siirtyi 26.5.2025 samanaikaisesti lähelle Viron merialuerajaa, samaan aikaan kun alueella oli käynnissä Naton merisotaharjoitus. Tapaus saattoi viitata sotilaalliseen tarkkailuun, mutta myös luonnollisille selityksille, kuten kalastusolosuhteille, on tilaa. Tutkimus osoittaa, että AIS-pohjainen paikkatieto voi toimia hyödyllisenä vihjetyökaluna poikkeavan toiminnan tunnistamiseen. Samalla kuitenkin korostuu AIS-datan haavoittuvuus: signaalit voivat katketa tai vääristyä erilaisista syistä. Tutkielma muodostaa perustilannekuvan venäläisten kalastusalusten normaalista toiminnasta Itämerellä ja tarjoaa pohjan tuleville tutkimuksille, joissa voidaan nyt havaita mahdollisia muutoksia toiminnassa tämän tutkimuksen tuloksiin verrattuna ja arvioida niiden merkitystä alueelliselle turvallisuudelle sekä meriturvallisuudelle.

This bachelor’s thesis examines the operations of Russian fishing vessels in the Baltic Sea from the perspective of security and broad-spectrum influence. The primary objective of the study is to determine the status of fishing vessels sailing under the Russian flag in the Baltic Sea: what these vessels are like, how many there are, and where they operate. In addition, the study assesses whether the movements of the vessels suggest potential dual use: whether the vessels might be used for purposes other than regular fishing operations, such as intelligence gathering or espionage. The third objective is to determine the usefulness of geospatial data as a tool for revealing activities that may indicate dual use. The research data consists of 1,691 individual observations of 71 different fishing vessels from the period between March 5 and July 5, 2025. The primary data source was the free version of the MarineTraffic service, which provides AIS data on vessels. The dataset was supplemented with information from the VesselFinder service. The data were collected manually and imported into the QGIS geographic information system for visualization. For each vessel, the following information was recorded: name, location data, declared activity (e.g., “fishing” or “underway using engine”), year of manufacture, size, and whether the geospatial data indicated the vessel was on land. Based on the results, the vessels were categorized into two main groups: those that reported fishing at least once, and those that never reported fishing. The results show that 40 vessels reported having fished during the monitoring period. These vessels were small (under 300 gross tons), old (mostly built between the 1970s and 1990s), and very similar in type. Their operations were clearly limited to two areas: off the coast of Saint Petersburg in the Gulf of Finland, and the coastal waters of Kaliningrad. The remaining 31 vessels were larger and newer, and none of them reported fishing even once. Their activities were mainly limited to port visits, meaning that the vessels only visited the Baltic Sea. Only one suspicious case was detected: on May 26, 2025, four vessels from the Saint Petersburg area simultaneously moved near the Estonian maritime border while a NATO naval exercise was underway in the area. This incident may indicate military surveillance, although natural explanations such as fishing conditions are also possible. The study demonstrates that AIS-based geospatial data can serve as a useful clue tool in identifying abnormal activity. At the same time, the vulnerability of AIS data is highlighted: signals may be lost or distorted for various reasons. The thesis establishes a baseline situational overview of the normal operations of Russian fishing vessels in the Baltic Sea and provides a foundation for future research, which may now detect changes in activity compared to the results of this study and assess their implications for regional and maritime security.