Työhyvinvointi varhaiskasvatuksessa : kyselytutkimus työssä jaksamisesta ja työilmapiiristä vuosina 2020–2023
Murto, Miia (2025-08-26)
Työhyvinvointi varhaiskasvatuksessa : kyselytutkimus työssä jaksamisesta ja työilmapiiristä vuosina 2020–2023
Murto, Miia
(26.08.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025090193503
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025090193503
Tiivistelmä
Tässä laadullisessa tutkielmassa tarkastellaan henkilöstötyytyväisyyskyselyiden roolia organisaation kehittämisessä sekä niiden luotettavuutta ja rajoitteita. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joilla syvennyttiin organisaatioiden edustajien kokemuksiin kyselyiden käytöstä, tulkinnasta ja vaikutuksista kehittämistyöhön. Henkilöstötyytyväisyyskyselyitä käytetään laajasti työilmapiirin, henkilöstön hyvinvoinnin ja organisaatiokulttuurin arviointiin, mutta niiden käyttöön liittyy useita haasteita, kuten vastausprosentin vaihtelu, vastaajajoukon monimuotoisuus ja kyselyajankohdan vaikutus.
Tutkimuksessa korostuu avoimien kysymysten merkitys laadullisen ymmärryksen tuottajana, mutta myös niiden tulkinnalliset riskit. Lisäksi esiin nousevat eri henkilöstöryhmien, kuten esihenkilöiden ja työntekijöiden, kokemusten erot ja niiden vaikutus kehittämistoimiin. Tulosten perusteella henkilöstökyselyitä tulisi tarkastella osana laajempaa kokonaisuutta ja hyödyntää niitä erityisesti keskustelun herättäjinä ja kehittämisprosessien tukena. Tutkielma painottaa jatkuvaa kehittämistyötä kyselyiden laadun, tiedonkeruumenetelmien monipuolisuuden ja tulosten vertailukelpoisuuden parantamiseksi.
Tutkimuksessa painotetaan jatkuvan kyselyiden kehittämisen, monipuolisten tiedonkeruumenetelmien hyödyntämisen sekä tulosten vertailukelpoisuuden tärkeyttä. Näiden tekijöiden huomioiminen voi merkittävästi parantaa henkilöstötyytyväisyyskyselyiden luotettavuutta ja arvoa organisaation toiminnan ja työhyvinvoinnin kehittämisessä.
Tutkimuksessa korostuu avoimien kysymysten merkitys laadullisen ymmärryksen tuottajana, mutta myös niiden tulkinnalliset riskit. Lisäksi esiin nousevat eri henkilöstöryhmien, kuten esihenkilöiden ja työntekijöiden, kokemusten erot ja niiden vaikutus kehittämistoimiin. Tulosten perusteella henkilöstökyselyitä tulisi tarkastella osana laajempaa kokonaisuutta ja hyödyntää niitä erityisesti keskustelun herättäjinä ja kehittämisprosessien tukena. Tutkielma painottaa jatkuvaa kehittämistyötä kyselyiden laadun, tiedonkeruumenetelmien monipuolisuuden ja tulosten vertailukelpoisuuden parantamiseksi.
Tutkimuksessa painotetaan jatkuvan kyselyiden kehittämisen, monipuolisten tiedonkeruumenetelmien hyödyntämisen sekä tulosten vertailukelpoisuuden tärkeyttä. Näiden tekijöiden huomioiminen voi merkittävästi parantaa henkilöstötyytyväisyyskyselyiden luotettavuutta ja arvoa organisaation toiminnan ja työhyvinvoinnin kehittämisessä.