Luottamuksensuojan soveltamisedellytykset muiden oikeusperiaatteiden valossa : oikeusperiaatteiden välinen punninta KHO:n viimeaikaisessa ratkaisukäytännössä
Uhinki, Henrik (2025-08-29)
Luottamuksensuojan soveltamisedellytykset muiden oikeusperiaatteiden valossa : oikeusperiaatteiden välinen punninta KHO:n viimeaikaisessa ratkaisukäytännössä
(29.08.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025090193712
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025090193712
Tiivistelmä
Tämä oikeusnotaarin tutkintoon kuuluva opinnäytetyö keskittyy luottamuksensuojan periaatteen soveltamiseen korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ratkaisukäytännössä vuosina 2020–2024. Periaatetta lähestytään erityisesti siitä näkökulmasta, kuinka se suhteutuu muiden hallintotoiminnalta edellytettävien oikeusperiaatteiden tulkintaan. Tarkastelussa on luottamuksensuojan suhde vilpittömän mielen suojaan, yhdenvertaisuusperiaatteeseen ja tasapuolisen kohtelun vaatimukseen sekä suhteellisuusperiaatteeseen.
Teoriataustana hyödynnetään Robert Alexyn punnintalakia teoksesta ”Theorie der Grundrechte” (1985). Punnintalain ajatus on, että mitä enemmän jokin periaate jätetään täyttämättä, sitä tärkeämpää vastakkaisen tai ristiriidassa olevan periaatteen toteutumisen tulee olla. Luottamuksensuoja hahmotetaan tässä työssä punnintaa edellyttävänä normina, joka on sekä oikeussääntö että -periaate.
Punnintametaforaa käyttäen esitetään tulkinta, että KHO saattaa pitää muita oikeusperiaatteita luottamuksensuojaa painavampina. Tämä näkökulma perustellaan erityisesti KHO:n sanavalinnoilla. Luottamuksensuojaa saatetaan pitää ”huomioon otettavana seikkana” siinä missä esimerkiksi suhteellisuusperiaatteen yhteydessä käytetään vahvempia ilmauksia ja viitataan selvemmin lakiin.
Ratkaisujen analyysi osoittaa, että vaikka vilpitön mieli on luottamuksen suojaamisen ennakkoehto, KHO ei erikseen mainitse vilpitöntä mieltä luottamuksensuojaratkaisujensa perusteluissa, ellei kyse ole verotusmenettelystä annetun lain luottamuksensuojasäännöksen soveltamisesta. Vilpitön mieli on mainittu myös hallintolakia koskevassa hallituksen esityksessä luottamuksensuojan saamisen edellytyksenä, mutta verotusmenettelystä annetussa laissa vilpitön mieli mainitaan myös itse säädöstekstissä. Kirjoituksessa todetaan, että vilpitön mieli olisi hyvä tuoda esille myös hallintolakiin nojaavissa luottamuksensuojaratkaisuissa.
Lisäksi huomataan, että muut oikeusperiaatteet mainitaan KHO:n luottamuksensuojaratkaisujen perusteluissa ennen luottamuksensuojaa. Tämän tulkitaan johtuvan siitä, että luottamuksensuoja edellyttää perustaa oikeusjärjestyksestä, ja monessa luottamuksensuojaratkaisussa mahdollisen suojan kohteena on nimenomaan se, että viranomainen noudattaa muita oikeusperiaatteita.
Teoriataustana hyödynnetään Robert Alexyn punnintalakia teoksesta ”Theorie der Grundrechte” (1985). Punnintalain ajatus on, että mitä enemmän jokin periaate jätetään täyttämättä, sitä tärkeämpää vastakkaisen tai ristiriidassa olevan periaatteen toteutumisen tulee olla. Luottamuksensuoja hahmotetaan tässä työssä punnintaa edellyttävänä normina, joka on sekä oikeussääntö että -periaate.
Punnintametaforaa käyttäen esitetään tulkinta, että KHO saattaa pitää muita oikeusperiaatteita luottamuksensuojaa painavampina. Tämä näkökulma perustellaan erityisesti KHO:n sanavalinnoilla. Luottamuksensuojaa saatetaan pitää ”huomioon otettavana seikkana” siinä missä esimerkiksi suhteellisuusperiaatteen yhteydessä käytetään vahvempia ilmauksia ja viitataan selvemmin lakiin.
Ratkaisujen analyysi osoittaa, että vaikka vilpitön mieli on luottamuksen suojaamisen ennakkoehto, KHO ei erikseen mainitse vilpitöntä mieltä luottamuksensuojaratkaisujensa perusteluissa, ellei kyse ole verotusmenettelystä annetun lain luottamuksensuojasäännöksen soveltamisesta. Vilpitön mieli on mainittu myös hallintolakia koskevassa hallituksen esityksessä luottamuksensuojan saamisen edellytyksenä, mutta verotusmenettelystä annetussa laissa vilpitön mieli mainitaan myös itse säädöstekstissä. Kirjoituksessa todetaan, että vilpitön mieli olisi hyvä tuoda esille myös hallintolakiin nojaavissa luottamuksensuojaratkaisuissa.
Lisäksi huomataan, että muut oikeusperiaatteet mainitaan KHO:n luottamuksensuojaratkaisujen perusteluissa ennen luottamuksensuojaa. Tämän tulkitaan johtuvan siitä, että luottamuksensuoja edellyttää perustaa oikeusjärjestyksestä, ja monessa luottamuksensuojaratkaisussa mahdollisen suojan kohteena on nimenomaan se, että viranomainen noudattaa muita oikeusperiaatteita.